Suomessa on 20 metrin kuulantyöntäjien kerho, jossa on ollut 21 jäsentä. Heistä jokainen on työntänyt 7,26 kilogramman kuulaa virallisissa kilpailuissa vähintään 20 metriä ja heistä yhdeksän on tehnyt sen myös Kyröskosken kuulakarnevaaleissa. Ulkomaalaistyöntäjistä karnevaalikisoissa kuusi on rikkonut tuon unelmarajan.

Suomen ensimmäisestä kaksikymppisestä tulee 19. heinäkuuta kuluneeksi 50 vuotta. Sen työnsi Seppo Simola Turussa. Kyröskosken kuulakarnevaalien isä ja kuulakoulun rehtori Matti Yrjölä teki saman kaksi viikkoa myöhemmin Hämeenkyrössä.

Matti Yrjölä ideoi seuransa Kyröskosken Ponnen avustamana kuulakarnevaalit ja ensimmäiset kisat järjestettiin vuonna 1973. Yrjölä itse oli kolme kertaa kuulakarnevaalivoittaja. Karnevaalien ensimmäisen kaksikymppisen työnsi Reijo Ståhlberg vuonna 1974.

Kuulakarnevaalien kaikkien aikojen tilasto vilisee maailmantähtiä. Jo edellä mainittujen lisäksi muun muassa Aaltonen, Akonniemi, Bagatsh, Feuerbach, Halvari, Harju, Hunter, Karlsson, Reinikainen, Sarul, Tiisanoja. Siis olympiavoittaja, maailmanmestari, ME-mies, Euroopan mestareita, ja muita arvokisojen mitalisteja ja pistemiehiä. Kisaennätys on Mika Halvarin 21.50 vuodelta 1995.

20 metriä ei riittänyt palkintopallille

Kyröskosken kuulakarnevaalien huippuaikaa oli noin 20 vuotta 1980-luvun alusta 2000-luvun alkuun. Oli vuosia, jolloin 20 metrin tulos ei aina riittänyt edes palkintopallille. Kisoissa oli myös huippukiekonheittäjiä ja Suomen korkeushyppyparhaimmistoa. Voimamiehet vetivät autoja ja nostelivat jättikiviä, Viren ja Maaninka juoksivat, kansanedustaja, rikosylikomisario Sulo ”Suti” Aittoniemi yritti hävitä kuulan voittajalle alle 10 metriä, juuri edesmennyt, aikanaan SUL:n aktiivisena puheenjohtajana toiminut Ilkka Kanerva vieraili usein kisoissa, Hämeenkyrön kylät kisailivat viestijuoksussa... Ja olipa monena vuonna televisiokin kuvaamassa huippukuulantyöntöä.

Yrjölän Matin kirjoittamaa kuulakarnevaalien historiatarinaa lukiessani tajusin, että olen itsekin kuulakarnevaalivoittaja. En kuulantyönnössä, jossa parhaat ansioni ovat harjoituskentällä takaisintyönnöt Akonniemen Aulikselle armeija-aikana Porin Prikaatissa, vaan Kuustenlatva-Seuran viestijoukkueessa vuonna 1983.

Oleellinen osa kuulakarnevaaleja on ollut kuulakoulu, missä mestarit ovat opettaneet poikia ja tyttöjä, joista on sitten tullut uusia mestareita. Naisissa ei ole Suomessa koskaan ollut 20 metrin työntäjää, mutta kuitenkin Kyröskoskella ovat kaikki parhaamme työntäneet Tuula Kivestä ja Asta Ovaskasta lähtien.

Oma lukunsa ovat jutut ja muistot kuulamörssäreiden kesäilloista Nobel-kirjailija Sillanpään maisemissa Yrjölän rantasaunalla Hämeenkyrön Mahnalassa.

50-vuotisjuhlat luvassa – miten pärjäilee seura?

Viimeisin jäsen liittyi 20 metrin kerhoon vuonna 2015. Hän oli seitsenkertainen kuulakarnevaalivoittaja Arttu Kangas, joka nyt on lopettanut uransa. Hän oli Matti Yrjölän valmennettava.

Missä kasvaa ja voimistuu kerhon 22. jäsen, ja koska siihen yltää? Ei varmastikaan juhlakisoissa, eikä edes tänä vuonna, mutta toivottavasti 2020-luvulla! Voisiko hän olla kerhon ensimmäinen nainen?

Senja Mäkitörmä ja Eveliina Rouvali ovat jo tehneet lupauksia herättäviä tuloksia. Nousu 17 metristä 20 metriin vaatii kuitenkin paljon työtä. Ruotsista löytyy hyvänä esimerkkinä Fanny Roos, joka on vuosi vuodelta nostanut tasoaan ja siirtänyt Ruotsin ennätyksen jo 66 senttimetrin päähän unelmarajasta.

Juhlakarnevaalit toukokuun lopussa

Kyröskosken urheilukenttä on ottanut vastaan kenties miljoona kuulan tömähdystä. Kuulakarnevaalien kisatunnelma syntyi ensin hiilimurskakentän aitojen sisällä, sitten vuonna 1982 valmistuneen kestopäällystekentän sisällä ja reunoilla.

Nyt 27. päivä toukokuuta juhlakarnevaalit järjestetään 50. kerran kentällä, joka viime syksynä sai uuden pinnoitteen. Suomalaisen kuulantyönnön historiaa ei ole tehty missään muualla niin paljon kuin Kyröskoskella. Ansio ja kiitos siitä, että Pirkanmaa on myös kuulantyöntömaakunta, kuuluu ehdottomasti Matti Yrjölälle, 72 maaottelun miehelle, Mr. kuulantyönnölle.