Satu Kyrönviita

Suomen lippu nostettiin salkoon viime sunnuntaina Luhalahden koulun mäellä, kun koululla oli Luhalahden Seudun Kyläkirjan julkistustilaisuus. Yli sadan hengen yleisö kuuli tilaisuudessa kirjatoimikunnan edustaja Satu Sirénin pitämän kyläkirjan esittelyn ja historian professori Pirjo Markkolan kommenttipuheenvuoron.

Tervetulosanat lausui tilaisuuden juontanut kyläseuran edustaja Margit Lampinen, ja yhteislauluja säesti Emilia Kyrönviita. Ohjelmaosuuden jälkeen alkoi kirjan myynti ja juotiin juhlakahvit. Tarjolla oli Trulli-Siinan kaffeet, Miinan solmuja, Korttehiston vaarin varilimppuja juhannusjuustolla ja Puronsuun leipomon voikräämikakkua. Lähtiessään vieraat saivat mukaansa Kivistön leipomon piparminttupastillereita murutruutissa. Tarjottavat oli mietitty huolella, sillä ne liittyvät seutuun ja niistä kerrotaan kirjassa.

Kyläkirjatyö aloitettiin 10 vuotta sitten

Luhalahden kyläseura päätti vuonna 2013, että seudulta laaditaan kyläkirja alueen historian ja muistitietojen tallentamiseksi. Kyläseuran asettamaan toimikuntaan valittiin jäseniä alueen neljästä kylästä: Iso-Röyhiöstä, Helteestä, Sipsiöstä ja Luhalahdesta.

Kyläkirjatoimikunnassa ovat toimineet Tommi Ala-Helle, Juhani Haveri, Seija Isoiitu, Satu Kyrönviita, Tiina Niinimäki-Heikkilä, Satu Sirén, Tuula Suoniemi ja Hillevi Virtanen. Kirjoittamis- ja toimittamistyö tehtiin pääosin kirjatoimikunnan jäsenten talkootyönä. Talkootunteja on kertynyt vuosien varrella yli 7 000. Tekstejä kirjoittivat myös toimikunnan ulkopuoliset henkilöt.

Kirjan rakenne ja sisältö elivät ja muotoutuivat prosessin aikana. Muistitiedon tallentaminen todettiin heti alussa tärkeäksi. Myös aiemmin tehtyjä haastatteluja hyödynnettiin kirjatyössä.

Tiedonhankintaan käytettiin kotiseutukirjallisuutta, kirkonkirjoja, vanhoja sanomalehtiä, sukututkimuksia, kunnan ja Ikaalinen-seuran arkistoja, erilaisia karttoja ja nauhoitearkistoja, yhdistysten ja seurojen arkistoja sekä internetiä. Kirjassa on kerrottu seudun varhaisesta asutuksesta, kantatiloista, torpista ja mäkituvista, käsityöläisistä ja ammatinharjoittajista, laiva- ja tieliikenteestä, kaupoista, koulusta ja kulttuurista sekä sotahistoriasta. Oman lukunsa ovat saaneet seurat ja yhdistykset, yhteiset tapahtumat ja kyläläisten muistelut.

Yli 500 kuvaa

Kuvatoimittaminen oli iso urakka. Alueen nykyisiltä ja entisiltä asukkailta pyydettiin vuosien varrella kuvia, jotka digitoitiin. Tavoitteena oli saada kuvia laajasti kylän asioista ja monilta eri kuvaajilta. Toimikunta valitsi tuhansista ehdokkaista kirjaan kuvat ja laati niihin kuvatekstit. Joka aukeamalle haluttiin vähintään yksi sen juttuihin liittyvä kuva. Kuvia hankittiin vielä taittovaiheessakin. Kirjassa on 427 sivua ja yli 500 kuvaa, joista iso osa on värikuvia.

Toimikunta kokoontui lukemattomia kertoja Luhalahden kirkolla, koululla ja toimikunnan jäsenten kodeissa, ja vähitellen kirja alkoi muotoutua. Toimikunnalla oli selkeänä tavoitteena asiatyylinen ja tietokirjamainen teos. Kolmen hengen lukupiiri kävi läpi tekstit ja teki tarvittavat korjaukset. Myös toimitustyö tehtiin pienemmällä tiimillä.

Kirjan taitto ja painatus kilpailutettiin. Kirjan taittajaksi valittiin Terhi Anttilan yritys Digimimmi Oy Parkanosta. Kirja-aineisto vietiin taittajalle 14. syyskuuta. Yhteensä taittaja teki kirjan sisällöstä neljä vedosta ja kirjan kansista kolme vedosta. Painopaikaksi valikoitui Otavan kirjapaino Keuruulta. Toimikunnan työ valmistui 16. marraskuuta, jolloin kello 22 painovedoksen tarkistajat painoivat tietokoneella hyväksy-nappia ja antoivat painokoneille työluvan. Kirjaa painettiin 500 kappaletta, ja niistä on jo parin ensimmäisen päivän aikana myyty lähes puolet.

Toimikuntaa avustivat työssä professori emeritus Heikki Papunen ja historian professori Pirjo Markkola. Ikaalisten kaupungin ja Ikaalisten seurakunnan kanssa tehtiin yhteistyötä. Kirjaprojektille haettiin ja saatiin osarahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan liittyen EU:n maaseuturahastosta. Kirjan painokuluihin saatiin apuraha Ikaalisten Säästöpankkisäätiöltä.