Hämeenkyrön Kissankulma varoittaa jyrsijämyrkystä, joka voi pahimmillaan johtaa lemmikin kuolemaan.

Rotanmyrkkyä saavat Suomessa käyttää enää ammattilaiset, mutta kuluttajat voivat edelleen ostaa hiirten ja muiden pienjyrsijöiden hävittämiseen tarkoitettua jyrsijämyrkkyä.

Alfakloraloosia sisältävä jyrsijämyrkky on siitä ilkeää, että se siirtyy eläinten välillä. Kun hiiri on nielaissut myrkyn, se ei kuole heti, vaan jatkaa matkaansa vielä hetken aikaa.

Jos kissa, pöllö tai muu peto ehtii napata hiiren, siirtyy myrkky saaliin mukana petoeläimeen. Vaarassa ovat myös raatoja kelpuuttavat eläimet, esimerkiksi koirat ja ketut.

Jyrsijämyrkky on vaarallista kaikille nisäkkäille ja linnuille.

Noudatatko ohjeita? Se ei välttämättä riitä

Alfakloraloosimyrkytys johtaa nopeasti eteneviin hermostollisiin oireisiin. Eläimellä voi ilmetä esimerkiksi tasapainohäiriöitä, lisääntynyttä tuntoherkkyyttä, lihasnykäyksiä, kouristelua, alilämpöisyyttä tai kuolaamista. Eläin voi muuttua myös äkillisesti apaattiseksi tai aggressiiviseksi.

Viimeisimmät myrkytystapaukset seudun lähellä löytyvät Kankarin alueelta Häijäästä. Siellä useiden kissojen uskotaan saaneen myrkytysoireita alfakloraloosista. Yksi kissoista kuoli myrkytykseen.

Kuluttajat saavat käyttää jyrsijämyrkkyä ainoastaan sisätiloissa ja syöttilaatikoissa. Sääntöjen huolellinen noudattaminenkaan ei kuitenkaan takaa sitä, etteikö myrkkyä päätyisi vääriin paikkoihin, jos jyrsijä esimerkiksi ehtii paeta ulos.

– Myrkyn käyttäjä tuskin tarkoittaa pahaa. Tästä asiasta ei välttämättä vain tiedetä, Pia Viirola Kissankulmasta sanoo.

– Jos myrkkyä käyttää, suosittelisin miettimään tarkasti, että onko se ainoa vaihtoehto. Voisiko ajatella esimerkiksi loukkuja? Viirola ehdottaa.

Jyrsijämyrkyn käytöstä kannattaa kertoa naapureille, jotta he osaavat varautua siihen.

Jos epäilet lemmikkisi syöneen jyrsijämyrkkyä, ota heti yhteyttä eläinlääkäriin.

– Kissa selviää usein kyseisestä myrkytyksestä, vaikka lähtötilanne vaikuttaisi hurjalta. Kun se pääsee pikaisesti lääkäriin ja hoitoon, niin ennuste on nykyään jo onneksi hyvä, Viirola sanoo.

Omistajat voivat ehkäistä riskiä

Myrkytyksen riski on suurin vapaana ulkoileville kissoille, jotka metsästävät jyrsijöitä. Kissat ovat alfakloraloosille herkempiä kuin koirat.

Paras suoja lemmikille on se, ettei anna sen ulkoilla vapaana ja yksin. Viirola kuitenkin uskoo, ettei tällaista kulttuurimuutosta ole luvassa hetkessä.

– Hyvä olisi, että alettaisiin siirtyä nykyaikaan ja lemmikit pidettäisiin kiinni, mutta ihan sekunnissa sellaista muutosta ei tapahdu.

Se, kuinka helposti kissan opettaminen valjasulkoiluun sujuu, riippuu täysin yksilöstä. Kissan iällä ei välttämättä ole mitään tekemistä asian kanssa, vaan aikuinenkin kissa voi hyvin oppia ulkoilemaan valjaissa.

Kissaa voi yrittää totuttaa valjaisiin ensin sisätiloissa. Valjaisiin puettua kissaa voi esimerkiksi leikittää tai sille voi tarjota herkkuja.

Kun lähtee kokeilemaan ulkoilua, voi kissalle pukea tuplavaljaat: jos tulee äkillinen paniikki, ei kissa pääse livahtamaan karkuun.

Toiset eivät valjaisiin koskaan opi.

– Olen omistanut kissoja, jotka ovat saaneet täydellisen valjashalvauksen eli köllähtäneet lattialle kykenemättä liikkumaan valjaat päällä. Semmoisia kissoja on mielestäni turha kiusata valjailla, Viirola sanoo.

Viirola suosittelee yhdeksi ulkoiluvaihtoehdoksi verkotettua ulkotarhaa, jossa kissa pääsee liikkumaan. Tarhan voi rakentaa esimerkiksi liikuteltavista elementeistä, jotka voi ruuvata toisiinsa kiinni. Tällöin tarhan voi ottaa mukaansa esimerkiksi muuton yhteydessä.

Oppiiko ulkokissa sisäkissaksi?

Jos ulkoilemaan tottunutta kissaa alkaa opettaa sisäkissaksi, vaatii se omistajalta aluksi kärsivällisyyttä.

Jokainen kissa voi kuitenkin oppia sisäkissaksi, sanoo Viirola.

– Lähes kaikki meille Kissankulmaankin tulevista kissoista joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ovat ulkokissoja, jotka opettelevat asumaan sisällä, Viirola sanoo.

– Kyllä kissa oppii olemaan sisällä, kunhan sillä on siellä riittävästi touhua ja tekemistä.