Kulttuurikuvia taltioitiin Ikaalisissa – Maalaukset ja valokuvat saadaan näytille Komppiin
Muutamat Ikaalisten kameraseuran ja Ikaalisten taideyhdistys Taikan jäsenet saivat ajatuksen yhteisistä kuvien ja niiden aiheiden keräysmatkoista eri puolille Ikaalista. Jani Hannula, Reijo Leppänen, Outi Alho, Timo Tuomisto, Anna Rajahaka, Ari Lemetti, Simo Hakala ja Pirjo Berg ryhtyivät tuumasta suunnitteluun, minkä seurauksena mukavan kokoinen porukka lastautui bussin kyytiin 6. elokuuta. Sää ei olisi enää parempi voinut olla. Ensimmäinen matka suuntautui Viljakkalan kautta Itä-Ikaalisten alueelle.
Toki ne Inkulan sillan maisematkin matkalla kuvata piti. Sitten koukkaus katsomaan ja kuvaamaan Vahonkoskea. Vettä virtasi kohisten ja porukka tasapainoili menestyksekkäästi niljaisilla kivillä. Kulttuurikuvia kun otetaan, karjaa ei sovi unohtaa. Seuraavassa kohteessa linssit suunnattiin persoonallisen näköiseen jykevään Ylämaan karjaan. Niitä sarvia, sitä otsatukkaa ja sitä vasikkaa! Mika ja Pirita Järvensivu jaksoivat selostaa ja vastata kysymyksiin kesken töidensä.
Huopionkosken myllyn ympäristöstä löytyi monta mielenkiintoista näkymää. Osaksi matkaa mukaan tuli Ikaalisten kaupungin kulttuuri- ja viestintäkoordinaattori Eila Mäntyjärvi. Luhalahden kirkkoon tutustuimme Juhani Haverin opastuksella. Kirkosta kimppukylään. Sama opas vei meidät katsomaan Iso-Röyhiön kylän vanhaa rakennuskantaa. Pääsimme kuvaamaan Säipän talon kaunista sisustusta. Kuulimme samalla kertomuksia Paula ja Juhani Haverilta sen entisistä asukkaista.
Maukas lihakeitto vei hetkeksi porukan huomion. Toimeliaat naiset Meeri Rautio ja Leila Alhainen pyörittävät kodikkaasti sisustettua kyläpuotia sivukamareineen. Kyläpuodilta kyytiin hyppäsi Maria Käkelä, jonka selostuksessa Röyhiön maisemat heräsivät eloon. Hänen opastuksellaan kävimme ihailemassa taitavaa puuntyöstöä hirsirakennuksia tekevän Jussi Päiväniemen hallilla. Hän piiluttaa hirret kunnollisen kokoisista puista. Seuraavaksi sepän pajaan. Yli yhdeksänkymppinen seppä Topi Vähätalo, oli vielä laittanut tulen ahjoon ja antoi meille työnäytöksen takomalla lenkin metallitankoon! Sitten nokka kohti upeaa Käenpesää. Seija Käen keramiikkaa ja värikkäitä maalauksia olisi riittänyt katseltavaksi pidemmäksikin aikaa. Sitä paikkaa ei pysty edes kuvailemaan. Se on nähtävä itse.
Kallionkielen kimppukylää pyörimme kameroinemme ihmettelemässä ja poikkesimme sen uimarannalla. Kahvitauko oli sovittu toiselle uimarannalle, Heittolan rantaan. Siellä näimme, mitä aktiivinen kyläyhteisö saa aikaan talkootyöllä. On venelaituri. On sauna, jonka kuka vaan voi lämmittää. On grillipaikka laavuineen ja keittokatos terasseineen. Kyläaktiivit Ritva Viitaniemi ja Pirjo Alanen olivat meille piirakat ja kahvit järjestäneet. Rannan parkkipaikka oli täynnä autoja eikä ihme niin kauniina iltana.
Retkemme viimeinen kohde sai sekin nostamaan hattua maaseudun yritteliäisyydelle ja tulevaisuudenuskolle. Kamerat tähtäilivät kohti upeita perscheron-rotuisia työhevosia ja metsälaitumen kyyttökarjaa. Näimme myös kauniit ja erikoiset maatilarakennukset. Lisäksi isäntä Miika Åfelt vei meidät vielä metsäkävelylle Pakurinniemen rantaan. Katsellessamme maisemaa Kyrösjärven selkää pitkin kohti Kirkonkylää ajatukset soutivat väkisinkin syvällisemmillä vesillä.
Kokoamme matkan annista näyttelyn Komppiin. Toivottavasti osaamme tehdä oikeutta kaikelle kokemallemme ja saamme välitettyä sitä tekemisen meininkiä, jota kyliltä vielä löytyy. Paljon jäi nähtävää seuraavaankin retkeen.
Kommentit
Toivomme vilkasta ja moniäänistä keskustelua! Noudatathan pelisääntöjä.
Kirjoita selkeästi ja napakasti. Kaikki viestit luetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise.
Kiitos kommentistasi!