Hiljattain ilmestynyt Kuntalehti tarjoaa tuhdin tietopaketin uusille kunnanvaltuutetuille muun muassa valtuustotyöskentelystä sekä tulevista hyvinvointialueista. Lehden pääkirjoituksessa kuvaillaan, miten Suomen paikallishallinto järjestettiin uudelleen runsas sata vuotta sitten, jolloin 1918 sisällissodan jälkeisissä olosuhteissa toimitettiin ensimmäiset kunnallisvaalit. Ikaalisissakin entisen kuntakokouksen tilalle valittiin valtuusto 4.12.1918 pidetyissä vaaleissa.

Puoluepolitiikka ei vielä näissä vaaleissa näytellyt kovin suurta osaa, sillä puolueet olivat sodan jäljiltä hajanaisia tai toimintakyvyttömiä. Vaikka ehdokkaita (30) oli saman verran kuin valittaviakin, vaalit pidettiin. Äänestysprosentti jäi mitättömän alhaiseksi, sillä uurnille vaivautui vain 167 kuntalaista 4570 äänioikeutetusta. Kunnanvaltuusto valitsi puheenjohtajakseen maanmittausinsinööri Vilho Stenrosin ja varapuheenjohtajakseen maanviljelijä Vihtori Talosen. Näin alkoi ensimmäisen valtuuston työskentely ja yhteisten asioiden hoito kauppalan Seurahuoneella pidetyssä kokouksessa.

Nyt on kulunut sata vuotta edellä mainituista tapahtumista ja kuntakenttä on valmistautumassa siirtymäkauteen, jossa kunnallinen itsehallinto on historiansa suurimman muutoksen edessä. Kuntien sote- ja pelastustehtävät (noin 60 prosenttia budjetista) siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Eduskunta hyväksyi 23. kesäkuuta hallituksen sote-uudistusta koskevan lakiesityksen. Pirkanmaan 23 kuntaa muodostavat itsehallinnollisen hyvinvointialueen, jonka palkkalistoilla on 18 000 työntekijää ja jonka budjetti on 1,7 miljardia euroa.

Hyvinvointialueen väliaikainen toimielin (Vate) jaostoineen on jo aloittanut asioiden valmistelun. Vate jatkaa valmistelutyötään kunnes tammikuussa valittava 79-jäseninen aluevaltuusto aloittaa ensi vuoden maaliskuussa työskentelynsä. Itsehallinnollinen hyvinvointialue muodostaa uuden hallinnon tason.

Aluevaltuusto valitsee muun muassa aluehallituksen, tarkastuslautakunnan, lautakuntia, jaostoja sekä johtavat viranhaltijat. Lisäksi aluevaltuusto hyväksyy hallintosäännön sekä päättää talousarviosta, taloussuunnitelmasta sekä strategiasta. Aluevaltuustoa voisi hyvin verrata kunnanvaltuustoon. Siinä missä kunnanvaltuusto päättää esimerkiksi kouluverkosta, aluevaltuusto päättää terveyskeskus- ja palvelutaloverkosta.

Pirkanmaan aluevaaleissa pienten ja reuna-aluekuntien mahdollisuudet menestyä ja saada oma edustajansa aluevaltuustoon ovat tehtyjen ennusteiden mukaan huonot. Yle teki hiljattain (28.9.2021) hyvinvointialueittain ennusteen aluevaalien tuloksesta. Ennuste perustui viime kuntavaalien tulokseen. Ennusteen mukaan Tampere saisi 79-jäseniseen Pirkanmaan aluevaltuustoon 57 paikkaa. Ylöjärveltä aluevaltuustoon pääsisi 4 edustajaa. Ikaalinen ja Hämeenkyrö eivät saisi aluevaltuustoon yhtään valtuutettua.

Aluevaltuustoon valittavilla on suuri vastuu palveluiden tasapuolisesta järjestämisestä koko hyvinvointialueella. Uudistuksen tavoitteena on ollut tehdä jo toimivasta järjestelmästä entistä parempi ja kustannustehokkaampi. Nyt ollaan luomassa järjestelmää, jonka perusteleminen kuntalaisille on vaikeaa. Ollaanko parantamassa palveluja vai luomassa uutta hallinnontasoa maakuntaveroineen?

Kuntatasolla hyvinvointialueiden valmistelutyöhön ei ole juurikaan ehditty varautua, vaan lain edellyttämä selvitystyö tapahtuu perustehtävien lomassa. Kuntalaisten kannalta kyse on kuitenkin äärimmäisen tärkeästä asiasta, ihmisten hyvinvoinnista.

• aluevaalit
• Sote-uudistus
• Hyvinvointialue