UutisOiva on jälleen tuottanut runsaasti aiheita tarkkailijan punnittavaksi ja kommentoitavaksi. On onnistumisia, epäonnistumisia ja floppejakin. Edelleen ketään sen kummemmin nostamatta tai polkematta. Hienosti sanottuna puolueettomasti. Tarkkailijalla hieman pilkekin silmänurkassa.

Aloitetaan taas sieltä, missä sitä suurinta päätösvaltaa kunnissa käytetään eli valtuustoista. Jälleen on ollut aika puhua ja päättää veroista. Jossain puhuttiin, jossain ei. Kun joku kunta nuijii tärkeän verokokouksen läpi alle puolessa tunnissa, toisen kunnan valtuustolta siihen meni kolmatta tuntia. Onhan se hyvä, jos asioista ollaan yksimielisiä, eikä veroja haluta nostaa. Siitä äänestäjätkin tykkää.

Eihän tuossa tilanteessa varmaan mistään ryhmästä uskalleta tai haluta olla eri mieltä, vaikka alueen kuntien tilanteet huomioiden olisi ehkä viisastakin korotuksista keskustella. Visioida edes vähän? Onko puhumattomuus sitä kovasti kehuttua konsensusta vai näkökulmien köyhyyttä?

Joku toinen tarkkailija on sanonut, että konsensus on kuin seisova vesi, jossa kaikki mätänee. Noinkohan? Vaaleista on lyhyt aika ja puhutaan mielummin sopeuttamisesta ja toimintojen karsimisesta, joka viime kädessä on julkisen sektorin työntekijöiden toimeentulon kiristämistä. Tarkoittaa siis palvelujen, jos ei alasajoa niin kuitenkin vähenemistä.

Tykkääköhän ne äänestäjät siitä? Tarkkailija epäilee. Näinkö päästään helpommalla? Onko verojen korottamattomuus politikoilta ongelmien siirtämistä tulevaisuuteen vai oikeaa huolta asukkaiden ostovoimasta?

Kyllä tarkkailija positiivisiakin asioita näkee. Sitä on esimerkiksi se, että nyt ollaan vauhdilla kaavoittamassa alueita uuden valmistuvan kolmostien liepeille. Tarkkailija onnitteleekin ripeydestä.

Toisessa kunnassa sen sijaan piiri pieni pyörii ns. sepelikentän ympärillä. Paljon keritsijöitä, vähän villoja. Onko kyseinen kunta saanut pysyvän mainehaitan, poislähtemättömän tahran sillä, että yksi varteenotettava alueesta kiinnostunut on jo karkoitettu? Ehkä pysyvästi. Ripeään naapuriin ollaan suunnittelemassa uutta isoa marketia liikenneasemineen.

Kilpailu paikkakunnan palveluja arvostavista uusista asukkaista tullee olemaan kovaa, mutta toivottavasti rehellistä. Jokaisen pienen kunnan soisi menestyvän. Jokaisen luottamushenkilön pitäisi pystyä yhteistuumin tätä menestystä edistämään ja pidättäytymään heittämästä kiviä pyöriviin rattaisiin. Siinä häviää viime kädessä jokainen kunnan asukas, yrittäjä ja elinkeinoelämä.

Aluevaali, hyvinvointivaali, sotevaali, on se nyt mikä tahansa vaali, niin nimestä ei pidä kantaa huolta, vaan äänestämisestä. Oiva-lehden alueelta on jo nimetty monta hyvää, omassa kunnassaan tunnettua ja luotettavaa ehdokasta. Jo nyt voi miettiä omaa, asialle omistautunutta ehdokastaan ja samalla näiden vaalien tärkeyttä.

Nyt ensimmäisen kerran voi äänestää suoraan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista. Tärkeätä on äänestää heitä, jotka uskottavalla tavalla voivat saada asiat rullaamaan. Ei ole helppoheikeillä niille paikoille asiaa.

Tarkkailija ei ota kantaa kenenkään ehdokkaan puolesta tai vastaan, mutta haluaa kuitenkin sanoa, että ei ole ollenkaan yhdentekevää ketä pienen kunnan äänestäjä äänestää.

Onko viisaampaa antaa ääni hänelle, joka varmasti pitää oman kunnan puolta vai sokeasti luottaa, että jonkun isomman kaupungin edustaja sen tekee. Tarkkailija ei luottaisi. Sen sijaan Tarkkailija luottaisi jopa äänten keskittämiseen sekä ehdokkaiden ja heidän tukijoidensa viisauteen hoitaa kampanjat niin, että näin tapahtuu.

Jälkiviisautta on sitten turha harrastaa kun mennään ensi vuoden helmikuussa. Silloin puhaltaa uudet tuulet kunnissa ja alueellakin. Tulevaisuudessa punnitaan niin yhteistyökyky kuin taitokin. Yhteistyökyky aluevaltuutettujen kesken ja kunnissa taito asettua uuteen tilanteeseen.

Kunnat eivät mihinkään häviä, vaikka sellaisiakin puheenvuoroja välillä kuulee. Se on pelottelua. Sen on Tarkkailija on ennenkin tuonut julki. Jos joku kunta asiansa siihen pisteeseen ajaa, että se häviää kartalta, siihen syy on joku muu kuin aluevaali.

Tulevaisuus tuo mukanaan toimintojen uusjaon, joka ei varmasti ole heti valmis. Pitkäjänteisyydestä ja kärsivällisyydestä on siis jatkossa hyötyä.

Sitä tarkkailija soisi nykyiselläänkin päättäjiltämme löytyvän enemmän. Paljon enemmän.