Jätteiden kierrätys on viimeisen kymmenen vuoden aikana edennyt suomalaisten arjessa. Tänä päivänä suurimmalla osalla suomalaisista on kohtuullisen matkan päässä tarjolla kierrätysastiat vähintään paperille, pahville, lasille ja metallille. Myös muovinkeräyspisteet alkavat olla vähitellen lähes kaikkien saavutettavissa.

Eri jätteiden kierrättäminen on hyvä keino keventää ekologista omatuntoaan, koska lajittelemalla iso osa jätteistä saadaan uudelleen raaka-aineeksi. Tosin tässäkin on vielä parannettavaa, sillä huhtikuussa Ylen MOT-ohjelma paljasti, että kotitalouksien lajittelemasta muovijätteestä päätyy vielä tällä hetkellä jopa kaksi kolmasosaa energiajätteeksi eli poltettavaksi.

Kierrättämisen tavoitteet ollaan kirjaamassa Suomen uudistuvaan jätelakiin. Lain muutoksen taustalla ovat EU:n jäsenmailleen asettamat tavoitteet kierrätyksen lisäämiseksi. Vuoteen 2025 mennessä kierrätysaste pitäisi olla 55 prosenttia.

Vaikka moni suomalainen mieltää, että meillä ollaan kierrätyksessä edelläkävijöitä, se ei valitettavasti pidä paikkaansa. Vuoden 2018 tilastojen mukaan suomalaisten kierrätysaste oli 42 prosenttia.

Paikallisesti kierrätyksen onnistumisessa kaikkein olennaisinta on se, että keräyspisteitä on riittävästi ja niitä hoidetaan hyvin. Kuntalaisten kannalta on turhauttavaa ja ärsyttävääkin, jos keräyspisteet pullistelevat, eikä niitä tyhjennetä riittävän usein. Pahimmillaan se johtaa siihen, että kierrätysjätteitä jätetään astioiden viereen, ja ne pääsevät leviämään ympäristöön. On kuitenkin helppo ymmärtää turhautuvaa kierrättäjää, joka ei halua viedä vaikkapa muovikeräyspussiaan takaisin kotiin, kun on lähtenyt sitä kierrätykseen viemään.

Varsinkin keväisin sekä kierrätys- että aluejätepisteillä näkyy ihmisten into siivota nurkkiaan sekä mökkiläisten tulo. Lähialueiden asukkaat hermostuvat, kun keräyspisteet näyttävät ruokottomilta ja roskia leviää myös ympäristöön. Tilannetta voisi parantaa, jos astioiden täyttymisestä voisi vaikka helpolla tekstiviestillä ilmoittaa jätehuoltoyhtiölle, joka tietäisi sitten lähteä suunniteltua nopeammin tyhjennyskierrokselle. Myös älyteknologiasta on etsitty ongelmaan helpotusta.