Kiven voi rypistää monella tavalla. Se voi myös kellua.

– Taide on ihmeellistä, Urkin Piilopirtin toimitusjohtaja Jyrki Sasi lausahtaa Ison Lehmijärven rannassa. Ja toden totta: Radoslaw Grytan Kelluvia kiviä katsottuaan on hieraistava silmiään arkipölystä.

Pinsiössä sijaitseva Urkin Piilopirtti valittiin huhtikuussa Museokortti-kohteeksi sekä Museoliiton jäseneksi.

Jos tarina seurailisi tavanomaista kertomuksen kaarta, saisi toimittaja kertoa toimitusjohtajan olleen iloisesti yllättynyt.

Sitä Sasi ei kuitenkaan ollut.

– Oli selvää, että meidät hyväksytään kohteeksi. Kun täällä tehtiin virallinen katselmus, saimme kiittävän lausunnon, Sasi sanoo.

– Yleislausunnossa nostettiin esiin muun muassa se, että täällä on alusta asti ollut mukana korkeatasoinen kuraattori.

Urkin Piilopirtin kuraattorina toimii nyt yhdettätoista vuotta kuvanveistäjä, Kuvataideakatemian veistotaiteen professori Radoslaw Gryta.

Taide tulee Piilopirtillä vastaan kaikkialla: niin kokonaisuuteen kuuluvan hotellin huoneissa kuin museon pihamaalla, paviljongissa ja saunarakennuksessakin. Taidesaunan löylyhuoneesta löytyy muun muassa kuumuutta ja kosteutta kestävä fresko, joka kuvaa Piilopirtin rantaa.

Eikä taide ole ainoastaan visuaalista, sillä museossa halutaan vedota jokaiseen vierailijan viidestä aistista. Esimerkiksi soivassa puutarhassa kutitellaan vierailijan kuuloaistia seitsemän eri säveltäjän tähän paikkaan säveltämällä nykymusiikilla.

Kun Piilopirtille haetaan uusia taideteoksia, on Grytalla kuraattorina viimeinen sana siitä, mitkä teokset museoon valitaan. Hyötyä on myös insinööritaustaisen Sasin osaamisesta.

Taideteoksilta ei nimittäin vaadita pieniä: lähtökohta on, että teosten tulee kestää vähintään sata vuotta. Se vaatii paljon niin materiaaleilta kuin suunnittelulta.

Esimerkiksi pihapuissa riippuvien hedelmävalaisimien painopiste ja muotoilu on suunniteltu siten, että jos valaisin sattuisi putoamaan, lasi kestäisi iskun.

"On siinä minulla toinen tohelo"

Urkin Piilopirtti on nimetty presidentti Urho Kekkosen mukaan. Presidentti tapasi kadota saunomaan pirtille liikemies ja urheiluvaikuttaja Kalle Kaiharin kanssa.

Kekkosen perintö näkyy neljässä taideteoksessa. Lisäksi museoon on tehty Kekkos-aiheiset, nimeä Toinen tohelo kantavat termokromaattiset pöytäliinat.

Kun liinan päälle laittaa kuuman kahvikupin, ilmestyy liinaan kahviläikkä.

Liinojen idea perustuu Kekkoseen liittyvään tarinaan.

– Kerrotaan, että kun Kekkonen oli kyläilemässä, hän läikytti pöytäliinalle kahvia. Talon emäntä pyysi presidenttiä olemaan huoletta, Sasi kertoo.

Kun talon isäntä kymmenen minuuttia myöhemmin puolestaan läikytti kahvia liinalle, oli emännän reaktio vallan toinen.

– Hänen kerrotaan tokaisseen, että on siinä minulla toinen tohelo, Sasi virnistää.

Taidenäyttelyiden teemat vaihtuvat Urkin Piilopirtillä vuosittain. Tänä vuonna teemana on Taiteen ja sisustuksen vuoropuhelu.

– Mutta kaikki työt ovat tilausteoksia ja jäävät Urkin Piilopirtille, Sasi kertoo.

Vuoden päästä museossa nähdään ilmastoaiheinen näyttely.

Luvassa on tieteen ja taiteen välistä vuoropuhelua, sillä museoon taiteellistetaan Helsingin yliopiston huippututkimusyksiköiden tuloksia. Mukana projektissa on muun muassa Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala.

Jos ilmastoteemaiseen näyttelyyn haluaa ottaa ennakkokurkistuksen, on suunnattava Suomen lasimuseoon, jossa esillä on jo yksi Urkin Piilopirtin tilaamista teoksista: graal-tekniikalla valmistettu taideteos.

Urkin Piilopirtti avautuu kesäkaudelle tiistaina 29. kesäkuuta ja on auki sunnuntaihin 8. elokuuta asti.

Museossa järjestetään myös kursseja, joilla tutustutaan muun muassa jousimetsästykseen, kädentaitoihin, oluisiin, kännykkäkameran käyttöön sekä tehdään aistiretki luontoon.