HÄMEENKYRÖ, IKAALINEN 19.9.2021 12:00

Katso video: Timin mänty yläilmoista. Rovastinpesä on isonvihan aikainen piilopaikka

Sakari Ilomäki, Liisa Raipala

Takamaantien varressa Saukon talon metsässä Hämeenkyrön Vesajärvellä sijaitsee kallioluola, jolla on kiehtova nimi: Rovastinpesä. Perimätiedon mukaan Hämeenkyrön seurakunnan rovasti Arvid Arvidinpoika Rothovius olisi ollut isonvihan aikoina 1700-luvun alussa siellä paossa venäläisiä sotajoukkoja. Tarinan mukaan Rothovius vei piilopaikkaan turvaan myös pitäjän kirkonkirjat.
Hämeenkyrö sijaitsi nykyiseen tapaan vilkkaan liikenneväylän varrella jo 1700-luvun alussa. Vanhaa Pohjanmaantietä liikkuneita venäläisjoukkoja oli Hämeenkyrössä enimmillään lähes 10 000 miestä. Määrä on vain hiukan pienempi kuin kunnan nykyinen asukasluku.
On helppo päätellä, että piilopaikkoja etsittiin laajan pitäjän syrjäisemmiltä seuduilta. Piilopaikkoihin viittaavia paikannimiä löytyy niin Vesajärven suunnalta kuin muualtakin Hämeenkyröstä. Pakokuusensuo, Vaateladonsuo ja Pakokivenmäki muun muassa.
Hämeenkyrön kirkonkirjat Rothoviuksen neuvokkuus pelasti, mutta rovasti itse joutui venäläisten käsiin ja hänet vietiin Pietariin, missä Rothovius oli vankina vuosina 1716–1722. Häntä syytettiin vehkeilystä ruotsalaisten sissien kanssa. Vuonna 1656 syntynyt Arvid Arvidinpoika Rothovius kuoli vuonna 1732.

Yksi aikalaistodistaja elää vielä

Isonvihan ajat kokeneista hämeenkyröläisistä ainoa elossa oleva lienee Timin mänty. Tämä noin 400-vuotias puuvanhus on lähes kokonaan keloutunut, mutta parissa oksassa on edelleen vihreitä neulasia.
Timin männyn arvellaan olleen muinaissuomalaisten uskontojen pyhä uhripuu. Tarinoiden mukaan puuvanhukselta on haettu helpotusta myös hammassärkyihin. Tikulla kaivettiin särkevän hampaan ientä, jotta siitä tuli verta ja sen jälkeen verinen tikku upotettiin Timin männyn kaarnaan. Uskomuksen mukaan hammassärky loppui ja mänty voimistui, kun sai lisää voimaa verisestä tikusta.
Timintien varressa sijaitseva puuvanhus on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi vuonna 1966.

Arasalossa on yksi Suomen muinaislinnoista

Ikaalisissa Isoröyhiön kylän eteläpuolella, Kyrösjärven Majoosselän rannalla sijaitsevassa Arasalossa on jäänteitä muinaislinnasta, jota pidetään lähiseudun ihmisten rautakautisena puolustus- ja pakopaikkana. Isoröyhiön alue on Itä-Ikaalisten vanhinta asutusseutua, ja siellä on ollut asutusta jo rautakaudella.
Muinaislinnoja tiedetään Suomessa kymmeniä etenkin Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Uudellamaalla, ja niiden paikoiksi on valittu korkeita kallioita ja mäkiä. Näille paikoilla ihmiset saattoivat vetäytyä turvaan vihollisen hyökkäyksiltä, ja reunoille on rakennettu vallituksia.
Arasalon muinaislinna kertoo siitä, että lähistöllä on ollut asutusta ja että Kyrösjärveä on käytetty kulkureittinä. Jos puuston lomasta on avautunut näkymä Kyrösjärvelle, linnavuorelta on voinut nähdä Kyrösjärveä pitkin tulleet kulkijat. Arasalo onkin ilmeisesti ollut saari ennen kuin Kyrösjärven pintaa on laskettu.
Arasalon linnavuorella voidaan kohtalaisen hyvin erottaa sammalten peittämiä vallin jäännöksiä, ja paikalta on löydetty myös jäännöksiä vallien sisäpuolella sijainneista rakenteista ja tulisijoista.
Paikalla on tehty arkeologisia kaivauksia, joiden tulokset kertovat ihmisten oleskelusta paikalla: paikalta on löydetty rautaesineiden palasia, piitä ja palanutta savea. Kallion juurelta on löydetty myös viikinkiaikainen kirves eli tappara, minkä on katsottu viittaavan siihen, että kyseessä on ollut puolustuspaikka.
Muinaislinnat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Jaa artikkeli

Facebook Twitter

Lue lisää

HÄMEENKYRÖ 27.12.2021 13:00 Tilaajille

Timin mänty sai seuraajan Aino ja Erkki Kohosen männystä