Mesikämmen kävi tutkimassa traktorin munien eli muoviin pakattujen heinäpaalien sisältöä Ikaalisten Kallionkielessä noin viikko sitten.

Maanviljelijä Jussi Lautamäki suhtautuu heinäpaaleja halailleeseen otsoon lempeästi, vaikka karhu oli käyttänyt kynsiään 13 paalissa.

– Tämä on niin pieni vahinko, että ei harmita, ja vahingoista jonkinmoisen korvauksenkin saa. Tietysti jos se oikein urakalla rupeaa paaleja rikkomaan, niin saattaa jo vähän harmittaa, Lautamäki sanoo.

Jos mesikämmen haluaisi tehdä tarkastuksen kaikkiin maatilan heinäpaaleihin, olisi siinä otsolla tekemistä, sillä Lautamäkien tilalla tehdään noin tuhannen paalia vuosittain.

Siitäkin sopii olla tyytyväinen, että karhu on tyytynyt halailemaan heinäpaaleja ja jättänyt tilan eläimet omaan rauhaansa.

– Minulla ei ole karhua kohtaan mitään huonoja tunteita, kyllä niitä tänne mahtuu, Lautamäki sanoo.

Edellisestä kerrasta kymmenen vuotta

Vaikkei karhu maanviljelijälle näyttäytynyt, se jäi touhuistaan niin sanotusti verekseltään kiinni, sillä Lautamäki pystyy määrittelemään uteliaan metsäneläjän tutkimusretken tarkan ajankohdan: karhu vieraili pellolla torstain 26. elokuuta ja perjantain 27. elokuuta välisenä yönä.

Sen Lautamäki tietää siitä, että hän itse poikkesi pellolla torstaina, jolloin jälkiä ei vielä näkynyt. Perjantaiaamuna maanviljelijä pääsi ihmettelemään otson tassunjälkeä.

Karhun kättelynjäljet löydettyään Lautamäki kävi silmäilemässä muidenkin peltojensa paaleja, mutta niissä ei näkynyt jälkeäkään. Myös naapuritilan paalit olivat moitteettomassa kunnossa.

Sellaisia seudun karhut tuppaavat olemaan, harrastavat ilkivaltaa vain harvoin. Edellisen kerran karhu kävi kynsäisemässä heinäpaaleja Lautamäkien tilalla kymmenisen vuotta sitten. Sen jälkeen, viitisen vuotta sitten, läheisellä mehiläistarhalla vieraili karvainen hunajavaras.

Ikaalisten-Jämijärven riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Tuomo Kivimäelle ei ole ilmoitettu muista karhujen tekemistä kepposista viime aikoina.

– Se kerkesi sen verta monta paalia tutkia, että kyllästyi touhuun, Kivimäki arvelee.

"Ei vesistö sille este ole"

Paalitutkijan retken jälkeen on mahdotonta olla aprikoimatta sitä, voisiko kyseessä olla heinäkuussa kolmostien varrella kellistellyt karhu.

Sen tietää vain karhu itse, mutta Aureenlopen Eränkävijöiden puheenjohtajana toimiva Lautamäki ei pitäisi sitä mahdottomana.

– Se on voinut hyvin tulla Mansoniemen suoralta Höytölän nokkaan ja siitä vesistön yli. Ei vesistö sille este ole, se pääsee hyvin uimalla yli, Lautamäki sanoo.

Mahdottomana sitä ei pidä myöskään Kivimäki, jolle oli ilmoitettu karhuhavaintoja päivää, paria ennen karhun vierailua Kallionkielessä. Karhu oli kulkenut kolmostien yli Mansoniemen sillan ja Höytöläntien risteyksen välissä.

Kinkkiseksi havainnot tekee se, että niistä on kahta eri varianttia: toisen mukaan karhu ylitti tien Höytölään päin ja toisen mukaan päinvastaiseen suuntaan.

– Ajallisesti loogisemmalta tuntuisi, että karhu kulki Höytölän suuntaan ja sieltä vesistön yli, mutta ei sekään mahdotonta ole, että se olisi kiertänyt jostain kauempaa, Kivimäki sanoo.

Todennäköisesti nuori uros tai aikuinen naaras

Karhu jätti tassunjälkensä heinäpaaleihin, mutta ei muualle, joten otson koon arvioiminen on haastavaa. Tavallisesti karhun jälki mitataan etutassun polkuanturasta, josta ei tietenkään paaleihin jälkiä jäänyt. Kivimäki kävi katselemassa lähialueen tienvarret ja peltojen reunuksia, mutta karhun ei ollut tehnyt mieli jättää enempää tassunkuvia.

– Se on ihan tavallista, että karhuista ei välttämättä jää maastoon paljon jälkiä, Kivimäki sanoo.

Kokenut petomies Kivimäki voi päätellä paaleihin jääneistä jäljistä kuitenkin sen verran, että kyseessä on todennäköisesti pieni uros tai roteva aikuinen naaras.

Edit 4.9.2021 klo 20.58: Tekstissä ollut kirjoitusvirheellinen nimike "petosyhdyshenkilö" korjattu oikeaan muotoon "petoyhdyshenkilöksi".