Enonselän rannalla Alhonlahdessa asuva Kaarina Davis nauttii talvessa sen rauhasta. Luontokin lepää, vaikka tammikuussakin päivän valoisa aika herättää linnut etsimään ravintoa.

– Eilen kuuluivat hömötiaisten ensimmäiset soidinäänet. Kevään ensimmäisiä merkkejä voi havaita jo tammikuun puolivälissä, Davis sanoo.
Taivas on pilvinen, pakkasta hiukan toistakymmentä astetta ja reilun vuorokauden takaisen lumisateen jäljiltä maisema on valoisa.
– Lumisateen jälkeen on hauska katsoa, ketä kaikkia pihassa tai lähistöllä on yön aikana käynyt ja jättänyt jälkensä, Davis kertoo.
Eniten jälkiä näkyy lintujen talviruokintapaikan tienoilla mutta myös pihatien varressa on käpälänjälkiä. Jänisten talviruokintapaikoille Davis vie perinteisesti seipäillä kuivaamaansa heinää, jossa tuoksuu kesä.
– Kuinka kesäiseltä tuoksu mahtaakaan tuntua meitä selvästi tarkkavainuisemman jäniksen kuonoon, Davis pohtii hymyillen.
Vaikka talvi on luonnossa suhteellisen hiljaista aikaa, talvunille tai horrokseen Davis ei vetäydy.
– Eilen oli aivan upea valoisa kuutamoilta, kun kolasin pihatielle tuiskunneen lumen.
Pihatiellä on sen verran mittaa, että urakassa on ehtinyt ihailla kuutamoa tovin jos toisenkin.

Kultainen sulka on tärkeä tunnustus

Joulukuun puolivälissä Suomen luonnonsuojeluliitto palkitsi Davisin Kultainen sulka -tunnustuspalkinnolla. Liitto perusteli tunnustusta kuvaten Kaarina Davisia kirjailijaksi, joka on oman elämäntapamuutoksen ja luonnonsuojelutyön kautta haastanut kuluttamiseen perustuvaa elämäntapaa.

– Tunnustus on minulle tosi iso juttu ja tuo silmiin liikutuksen ja ilon kyyneleet, Davis kuvaili tuntojaan blogissaan joulun alla.
Kultainen sulka -tunnustus on virallinen ja muodollinen arvostuksen osoitus, mutta palautetta Davis on kirjoittamisestaan saanut aiemminkin.
– Ensimmäinen kirjani, Rankka kutsumus tuotti valtava palautevyöryn etenkin kollegoilta hoiva-alalta. Palaute oli valtaosin myönteistä, minkä ansiosta jatkoin kirjoittamista.
Myös Davisin myöhemmät teokset ovat kirvoittaneet kosolti lukijapalautetta, joka sekin on ollut pääosin myönteistä.
– Jossain vaiheessa viestien määrä kasvoi sellaiseksi, että vastaaminen venyi pahimmillaan kuukausia, Davis kertoo.

Tammikuun yö voi maalla olla valoisa

Yhdysvalloissa syntynyt Davis opiskeli sairaanhoitajaksi ja työskenteli ja asui pitkään Tampereella, mistä muutti Hämeenkyröön 2000-luvun alussa.
– Kaupungissa asuessa syksy ja talvi tuntuivat aina ankeilta ja pimeiltä vuodenajoilta. Elämänmuutoksen myötä mielekkäät arkiaskareet ja luonnon vuotuisen kierron seuraaminen tuovat voimaa.
– Kun taivas on pilvetön täydenkuun aikaan ja maata peittää lumi, yö on valoisa tammikuussakin.
Vaikka Davis näkee talvessakin paljon hyvää ja kaunista, hänen suosikkivuodenaikansa on kevät.
– Muuttolintujen paluu, tuttujen joutsenten, kurkien, pensaskerttujen ja pensastaskujen asettuminen kesäksi tänne on joka vuosi yhtä riemullista.
Joitakin kevään merkkejä voi havaita jo keskellä talvea. Pikkuhiljaa lisääntyvä valo tuo mukanaan ääniä. Jutustelua kirpeässä pakkassäässä säestää rantalepikosta kuuluva moniääninen visertely ja naputtelu.
Davis kehottaa tarkkailemaan arkea luonnon kautta.
– Helppo tapa piristyä on seurata, montako eri eläinlajia onnistuu havaitsemaan päivän mittaan, hän vinkkaa.

Kaarina Davisin vinkkejä kevättalvelle

Tammikuussa:
Auringonpaistetunteja saadaan enemmän. Tiaisetkin huomaavat tämän ja aloittavat kuun puolivälissä ensimmäisiä viserryksiään. Käpylinnut laulavat ja aloittavat kohta pesintänsä (ovat aikaisimpia pesijöitämme).

Kuutamoöinä on hyvin valoisaa. Kuutamoretki on unohtumaton elämys.
Hyvää aikaa eläinten lumijälkien seuraamiseen. Seuraa jälkiä eläimen tulosuuntaan, ettei eläimen tarvitse paeta.

Helmikuussa:
Pöllöt aloittavat huhuilujaan riippuen myyrävuodesta. Jos myyriä on vähän, pöllöt eivät juuri ääntele.

Jänisten kiima-aika alkaa helmikuussa ja hyppyjäljet ovat vinkeää seurattavaa.
Kuusi karistaa siemeniään ja neulasiaan tuulen ja kevään lumensulamisvesien kuljetettaviksi.
Matista (24.2.) joka korsi lunta vihaa. Aurinko alkaa lämmittää päivisin niin paljon, että lumi sulaa heinien ja korsien ympäriltä.
Taimikasvatus alkaa pisimmän kasvukauden vaativilla lajeilla.
Ensimmäiset muuttolinnut saapuvat, (kevätsäistä riippuen) esimerkiksi kiuruja ja harmaalokkeja.

Maaliskuussa:
Tiaiset katsastavat pesäpönttöjä. Nyt kannattaa nikkaroida ja ripustaa uusia.

Muuttolintuja alkaa tulla enemmän. Alkukuusta laulujoutsenia, töyhtöhyyppiä, pulmusia ja kottaraisia. Kuun loppupuolella voi nähdä peippoja ja kurkia sekä havaita sitruuna- ja nokkosperhosia ja leskenlehtiä. Koivujen latvat muuttavat väriään violetinpunaiseksi.

• Kaarina Davis
• Kultainen sulka -tunnustus