Ikaalisissa halutaan murtaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja, ja sen vuoksi paikkakunnalla järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Ikaalinen Pride -tapahtuma 17.–22. heinäkuuta.

Tapahtuman pääjärjestäjä on YMCA Ikaalinen, ja mukana sitä järjestemässä on kymmenkunta henkeä. YMCA Ikaalista edustavat ja nuorten parissa työskentelevät Mikko Nisukangas ja Samuli Kaukonen kertovat, että päätavoitteena on tiedon lisääminen ja tasa-arvoisen kohtelun edistäminen.

– Olen törmännyt tällä alueella vahvoihin ennakkoluuloihin, kun olen tehnyt nuorten kanssa töitä koulukuraattorina ja etsivässä nuorisotyössä. Olen kohdannut paljon mielen pahoinvointia, joka johtuu vähemmistöihin kohdistuvasta syrjinnästä, Nisukangas kertoo.

Tietoa, piknik ja kulkue

Tapahtumaan aikana esimerkiksi Ikaalisten kirjastoon tulee sateenkaariasioista liittyvää tietoa nähtäville, ja viikon aikana on mahdollista saada myös seksuaalineuvontaa. Viikolla järjestettävään pelipäivään tulee mukaan ikaalilaissyntyinen pelistriimaaja Aino Lehtimäki eli Aippa, joka on edistänyt syrjimätöntä pelikulttuuria.

Yhteistyössä tiedon jakamisessa on Puistofilosofia-tapahtuma, jonka esiintyjistä osalla aihe liittyy pride-teemaan.

Tapahtuman pääpäivä on lauantaina 22. heinäkuuta. Aamupäivällä on aiheeseen liityvä teatteriesitys Rahkolan juhlatalolla, jonka jälkeen on perhepiknik, jossa on mukana muun muassa MLL:n Ikaalisten yhdistys . Kello 14 lähtee liikkeelle pride-kulkue, jonka jälkeen on vuorossa piknik Rahkolassa ja illalla loppubileet Bar No_namessa.

Tavoitteena on olla myös lähialueen tapahtuma. Mukana on Hämeenkyrön kunta, joka järjestää ohjelmaa tapahtuman aikana.

Aina ei voi olla oma itsensä

Nisukankaan mukaan tapahtumalla halutaan levittää ymmärrystä siitä, mitä on olla sateenkaarinuori tai ylipäätään sateenkaari-ihminen.

– Nuorten kanssa keskustellessa on selvinnyt, ettei täällä voi välttämättä olla oma itsensä edes kotonaan, saati koulussa tai työpaikalla. Itse heterona perheenisänä olen etuoikeutettu, kun ei tarvitse salailla sitä, mitä olen. Minulla on siinä mielessä helppoa ja koen velvollisuudekseni tukea heitä, joille se ei ole arkipäivää, Nisukangas sanoo.

– Nuorilla pitäisi olla turvallinen kasvuympäristö, eikä heidän pitäisi joutua miettimään ja pahimmillaan pelkäämään, mitä mieltä muut heistä ovat, Kaukonen sanoo.

Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa av- ja tapahtumatuotantoa opiskeleva Minna Kärnä halusi lähteä mukaan, kun tapahtumaa järjestävään työryhmään pyydettiin alan opiskelijaa.

– Olen itsekin seksuaalivähemmistön jäsen, ja haluan levittää tietoa, että ennakkoluulot vähenisivät ja ihmisille olisi ihan sama, mitä muut ovat ja ketä toinen rakastaa, Kärnä sanoo.

– Itseäni ei kiinnosta, mitä muut ajattelevat minusta ja yritän elää sen pohjalta mahdollisimman normaalia elämää, mutta aina se ei onnistu. Koulussani jotkut opiskelijat eivät välttämättä suhtaudu vähemmistöihin hyvin. Ja kun viime kesänä olin kaupan kassalla töissä, pari kertaa tuli pelon tunne siitä, että mitä jos asiakas tietää sen, että kuulun seksuaalivähemmistöön ja miten he reagoivat siihen.

Kärnä painottaakin, ettei erilaisuutta tarvitse pelätä.

– Vaikka ihminen ei kuuluisikaan mihinkään vähemmistöön, olemme kaikki erilaisia. Miksi juuri vähemmistöön kuuluminen on sellaista erilaisuutta, johon kiinnitetään erityistä huomiota ja pelätään?

Kaukonen uskoo ennakkoluulojen johtuvan tiedon puutteesta.

– Ihmisten suhtautumista pystyy muuttamaan, kun tuo asiat esille niiden oikeilla nimillä, hän uskoo.

Hän myös ihmettelee vastustusta, jota pride-tapahtumat osassa ihmisiä herättävät.

– Pride ei kosketa heitä, mutta erikseen pitää nousta sitä vastaan. Miksi nähdä se vaiva?