Helmikuun kahdeksantena päivänä päättyi Hehkuksi nimetty reserviupseerikurssi 259, jolta valmistui kaksi ikaalilaista naispuolista upseerikokelasta. Kyse on melkoisen harvinaisesta sattumasta, sillä naisten osuus asevelvollisista on kymmenen prosentin luokkaa.

Veera Haavisto ja Saana Sarkonen suorittavat asepalvelustaan Porin prikaatin Satakunnan tykistörykmentissä Niinisalossa. Tuoreet upseerikokelaat palaavat omiin yksikköihinsä, kun ansaittu loma upseerikurssin päätyttyä on ohi. Koronapandemian vuoksi lomien rytmitys on ollut poikkeava.

– Olimme juuri seitsemän viikkoa kiinni, eli palveluksessa ilman lomia, Sarkonen kertoo.

Kurssin päätyttyä Sarkosella onkin lomaa yhtäjaksoisesti lähes kolme viikkoa. Haaviston loman pituus on ”vain” vajaat kaksi viikkoa.

Kiinnostus koulutukseen virisi palvelusaikana

Haavistolla ja Sarkosella on ikäeroa kaksi vuotta ja he hakeutuivat vapaaehtoiseen asepalvelukseen toistensa suunnitelmista tietämättä. Sarkonen kertoo, että armeijaan hakeutuminen oli selvää jo pitempään, kun mahdollisuus siihen on.

– Minullakin ajatus armeijaan lähdöstä kyti mielessä, mutta sen toteutuminen vähän viivästyi, Haavisto sanoo.

Reserviupseerikoulu ei kummallakaan ollut erityisesti tavoitteena, vaan kiinnostus virisi palveluksen aikana.

– Kun halukkuutta koulutukseen kysyttiin, niin ilmoitin, että kyllä kiinnostaa, Haavisto kiteyttää.

Hyvin samantapaisia latuja kulkivat Sarkosenkin ajatukset matkalla Haminaan Reserviupseerikouluun.

Suhtautuminen naisiin asevelvollisina on sekä Haaviston että Sarkosen kokemusten mukaan neutraalia niin puolustusvoimien kuin palvelustoverienkin taholta.

RUK oli parasta aikaa

Pandemiaoloissa suoritettavassa asevelvollisuudessa ei ole tullut vastaan suuria yllätyksiä. Haavisto sanoo, että palvelusaikana on yllättänyt lähinnä oma kyky selviytyä eteen tulevista haasteista.

Upseerikokelaat ovat yhtä mieltä siitä, että palvelus rasittaa enemmän päätä kuin kehoa.

– Jos pää kestää, niin kroppa kyllä tulee perässä, Haavisto toteaa.

Reserviupseerikurssia kumpikin pitää tähänastisesta palveluksesta ehdottomasti parhaana aikana.

– Kouluttaudumme samoihin johtamistehtäviin ja kurssilla on samanhenkistä, motivoitunutta porukkaa, Haavisto perustelee.

Vaikka kaksikosta kumpikaan ei lähtenyt asepalvelukseen tavoittelemaan reservin upseerin koulutusta, he arvelevat siitä voivan olla joissakin tilanteissa hyötyä.

– Jotkut työnantajat ehkä arvostavat Reserviupseerikoulun antamaa koulutusta.

Asevelvollisuusajan muusta annista Haavisto mainitsee taidon iloita pienistäkin asioista.

– On esimerkiksi kiva, kun pääsee sänkyyn nukkumaan.

Ammattisotilaan uraa kumpikaan ei ole harkinnut, mutta he rohkaisevat muitakin nuoria naisia hakeutumaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

– Suosittelen kokeilemaan, jos yhtään kiinnostaa, Sarkonen sanoo.