Viikon evankeliumissa puhutaan uskon siemenen kylvämisestä. Evankeliumissa Jeesus kertoo, miten siemen lähtee kasvuun hyvästä maasta, mutta ei kasva kalliolla tai ohdakkeiden seassa. Perinteisesti tämän kohdan yhteydessä ollaan varmaan mietitty sitä, millaisille ihmisille on hyvä kertoa kristinuskosta, tai miten itsestään saisi hyvän kasvualustan uskon siemenelle. Mutta mielestäni evankeliumi kuuluu tasa-arvoisesti kaikille. Maanviljelijät tietävät varmasti mihin viljellessä kasvaa hyvää sato, mutta ihmisiä on mahdoton arvioida katsomalla päältä päin. Huolimatta siitä, miltä näytämme tai millaisen kuvan annamme itsestämme ensitapaamisella, jokainen ansaitsee mahdollisuuden päästä osaksi seurakunnan yhteisöä. Olen huomannut, että ne ihmiset, jotka ovat tavallista haastavampaa kohdata, on usein niitä jotka kaipaavat yhteisöä kaikista eniten. Heistä kasvaa myös uskollisia ja toiset huomioon ottavia seurakuntalaisia. Meidän arviointikyky ja ensituntemukset ohjaavat helposti harhaan. Siksi on tärkeää työntää omat ennakkoluulot ja menneisiin kokemuksiin pohjautuvat asetelmat sivuun, kun kohtaat uuden ihmisen. Jokainen ihminen tulisi kohdata yksilönä ja ilman oletuksia. Hän saattaa olla juuri sitä hyvää maata, jossa uskon siemen kukoistaa.

Teemu Märri

erityisnuorisotyön ohjaaja