Harmonikkaperinnettä vaaliva Sata-Häme Soi juhlii viisikymppisiään – ”Ajatuksena on mennä myös vähän kylille”
IKAALINEN. – Ikaalisissa on loistavat elementit festivaalille: luonto, kesä, harmonikkamusiikki, tanssi, yhdessäolo. Nämä ovat Sata-Häme Soin viisi peruspilaria, tunnelmoi pitkään harmonikkafestivaalien organisaatiossa mukana ollut Kimmo Mattila.
Ensi kesänä 29. kesäkuuta–3. heinäkuuta festivaali juhlii viiden vuosikymmenen täyttymistä.
Mattila kuvailee festivaalien perustaksi paikallista, ikaalilaista ja jämijärveläistä, kansanmusiikkiperinnettä. Tärkeitä taustavoimia ovatkin olleet Ikaalisten Harmonikkamiehet, Ikaalisten Viulupelimannit ja Jämijärven Pelimannit.
– Paikallisessa yhteissoitossa on oma soundinsa, jatkaa Viulupelimannien Kari Tamminen.
Tamminen itse luotsasi festivaalien alkuvuosina Ikaalisten kansalaisopiston oppilaskuntaa, jonka musiikkipiireistä tapahtuma sai selkänojaa.
Esiintymään täytyy pelimannin päästä, kuuluu niin Tammisen kuin Ikaalisten Harmonikkamiehiin kuuluvan Hannu Taupilan tarinoista, ja Sata-Häme Soi kotiseudun juhlana on toki erityinen monien esiintymisten joukossa.
– Kun eturivin harmonikansoittajat istuvat eturivissä, pientä perhosta on mahassa. Helpompi on soittaa oudoille ihmisille, Taupila kuvailee.
Paikallisuuteen ovat kuuluneet myös esimerkiksi 1980-luvun puolimaista kymmenkunta kesää esitetyt Mirja Raeksen käsikirjoittamat näytelmät harmonikansoittajineen ja kuoroineen.
Kansainvälinen ulottuvuus
Tapahtuma on vuosien aikana tullut tunnetuksi kansainvälisessä harmonikkamaailmassa, eikä kansainvälisiä esiintyjiä ole ollut vaikea houkutella Ikaalisten kesään soittamaan.
– Yksittäisiä high-lighteja on ollut esimerkiksi argentiinalaisen Astor Piazzolan ainut vierailu Suomessa Sata-Häme Soissa. Jotta tällaisiin vierailuihin on ollut mahdollisuus, on pitänyt olla rikkumaton, eheä, paikallinen pohja. Mattila pohtii.
Hän toteaa isojen festivaalien toimivan tyypillisesti yhä enemmän bisneslähtöisesti. Toki taloudellisen pohjan täytyy kestää Sata-Häme Soissakin, mutta perimmäinen tarkoitus on jotain muuta.
– Harmonikkakulttuurin vaaliminen ja kehittäminen yhdessä, suomalaisen musiikkikulttuurin ja oman tradition kehittäminen.
Talkoolaiset ytimenä
Keskeisiä ovat talkoolaiset, joista moni on ollut mukana vuosia.
– Esimerkiksi tekniikkapuolen avainhenkilönä nyt toimiva Juho Taalikka tuli 14 vuotta sitten mukaan alle 10-vuotiaana. Hän hoitaa ääntä ja valoja, toimii roudarina, rakentaa lavoja, toimii kuljettajana. Hän on myös sähköalan ammattilainen, kertoo festivaalin toiminnanjohtaja Antti Sorri.
Mattila nostaa esiin keskustan koulun rehtorina aikoinaan olleen Matti Laineen, joka otti koulun oppilaita mukaan ääni-, valo -ja muuhun tekniseen koulutukseen.
– Oppilaat tekivät koulun tapahtumia ja juhlia, saappaat kasvoivat ja he tekivät aina vaativampia juttuja. Nyt heistä on korvaamaton apu, ja joistakin tuli alan ammattilaisiakin, Mattila sanoo.
Juhlakonsertti luvassa
Sorri lupailee ensi kesän ohjelmaan mukaan menneitä vuosikymmeniä katsastavaa retrospektiiviä. Jos korona suo, uuden Valkean ruusun areenaksi nimetyn uuden liikuntahallin Ikaalinen-salissa pidetään lauantaina 2. heinäkuuta 50-vuotisjuhlakonsertti. Edellisenä päivänä salissa mitellään Kultaisen ja Hopeisen Harmonikan finaalit.
Sorrin mukaan Harmonikkamuseoon on mietitty juhlanäyttelyä ja musiikkiakin, joilla nostettaisiin esiin vuosikymmenien toimintaa.
– Ensi kesän yksityiskohdat ovat vielä valmistelussa, mutta ajatuksena on ollut mennä vähän myös kylille, Mattila paljastaa.
Juhlilla näkyy myös, että festivaalien taustaorganisaatioon kuuluva Suomen Harmonikkaliitto täyttää tänä vuonna 70 vuonna.
– Ensi kesä olkoon Sata-Häme Soin toisen 50-vuotistaipaleen alku, Mattila tunnelmoi.
Kommentit
Toivomme vilkasta ja moniäänistä keskustelua! Noudatathan pelisääntöjä.
Kirjoita selkeästi ja napakasti. Kaikki viestit luetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise.
Kiitos kommentistasi!