Vanhan-Jaulin tilalla Seitsemisen kupeessa on oma historiansa, ja näköpiirissä on suunnitelmia myös sen tulevaisuudelle. Niitä pohtii tilan viime vuonna ostanut tamperelainen Petri Siuro.

Alun perin Seitsemisen kansallispuiston kupeessa sijaitseva Vanha-Jauli on ollut metsänvartijan talo. Pihapiirissä on kaksi taloa, joista pienempi on rakennettu vuonna 1900 ja isompi parikymmentä vuotta myöhemmin.

– Seitsemisessä sijaitsevan Koveron kruununtorpan silloisen torpparin Matti Esaianpojan toinen poika Johannes eli Jussi sai Parkanon paronilta luvan tämän metsänvartilantilan perustamiseen. Metsänvartija valvoi täällä valtion mailla kruununtorppareita ja heidän metsänkäyttöään ja metsästystä ja samalla asui täällä omillaan, Siuro kertoo.

Jussi Matinpoika osti tilan itselleen valtiolta 1920-luvulla, kun se vuonna 1922 säädetyn lain ansiosta tuli mahdolliseksi.

– Tilaan kuului noin 20 hehtaaria peltoa, karjaa, ainakin lehmiä ja todennäköisesti lampaita, ja hevonen on ollut välttämätön.

Tila on aikanaan siirtynyt jälkeläisille suoraan alenevassa polvessa, ja viimeksi se on ollut kesäpaikkana nyt jo edesmenneelle pariskunnalle. Maata tilalla on ollut aikoinaan yhteensä 76 hehtaaria, mutta vuosien varrella maita on myyty pois ja pellot metsitetty. Nyt tilaan kuuluu 2,7 hehtaaria.

– Olen tilan ensimmäinen ulkopuolinen omistaja. Tosin vaimollani on täällä sukua ja hän on sukua ainakin Koveron kruununmetsätorpan perustajalle, eli hänen äitinsä isänisä syntyi Koverossa vuonna 1863. Hänelle oli sukua myös Seitsemisen alueella asunut Tillin ukko, kansanparantaja, jota on sanottu myös noidaksi.

Kalle Päätalo kirjoitti paikasta

Myös kirjailija Kalle Päätalo vaikutti alueella: hän oli rakennuttamassa Vanhan-Jaulin lähellä sijaitsevan Jaulin metsäkämpän alkuperäistä kämppärakennusta. Myös Vanha-Jauli on mukana Päätalon romaanissa Ratkaisujen aika.

– Kirjassa kaksi kirvesmiestä on tulossa rakentamaan Jaulin kämppää, ja myös tästä kysytään majoitusta, mutta vastaus on ei. Vasta neljännestä paikasta he saivat luvan yöpyä, kun isäntä oli itsekin ollut reissuhommissa ja ymmärsi tilanteen. Kirjassa on nimiä muutettu, mutta muuten tapahtumia on kuvattu ilmeisesti aika todenperäisesti.

Paikan henki on vanhassa patinassa

Kaupan mukana Siuro sai tilan irtaimistoa lukuisine vanhoine esineineen huonekaluista valokuviin ja vanhoihin maatalousesineisiin. Tähän mennessä hän on siivoillut paikkoja ja vienyt ylimääräistä rojua pois, mutta isoja remontteja ei ole luvassa.

– Vanhassa patinassa on paikan henki, hän sanoo.

Suunnitelmissa olisi alkaa vuokrata tilaa esimerkiksi matkailijoille, ja tämän aika voisi olla kesällä 2024. Ensin pitää muun muassa kunnostaa läheisen Liesijoen varressa oleva sauna.

– Korjaustyöt mitä pitää tehdä, savupiipun muuraus, kaivurityöt ja puiden kaataminen onnistuvat itseltäkin, ja se on hyvää vastapainoa toimistotyölle. Olen teho-osaston sairaanhoitaja, mutta ollut nyt kaksi vuotta Taysissa työsuojeluvaltuutettuna, ja työssäni autan ratkomaan ihmisten välisiä erimielisyyksiä ja muuta vastaavaa, kuuntelen ja neuvottelen.

Hakkuuaukealle voisi istuttaa oman puunsa

Edellinen omistaja oli hakkauttanut tilaan kuuluvan metsän ennen myyntiä. Siurolla onkin suunnitelmia metsän uudistamiseen: metsä saattaisi uudistua rehevässä maassa luontaisestikin, mutta mielessä on myös kasvattaa paikalle kaikille avoin arboretum eli puulajipuisto.

– Olisi mielenkiintoista touhua muillekin, kun ihmisilla olisi mahdollisuus käydä istuttamassa tänne oma puunsa. Naapuri on viiden kilometrin päähän täältä istuttanut 17:ää eri puulajia, ja sen antaa osviittaa siitä, mikä täällä menestyy ja mille kesän aikana kertyvä lämpösumma riittää.

Näihin 17:ään puulajiin kuuluu sekä havupuita kuten erilaisia kuusia, mäntyjä ja pihtoja että lehtipuita kuten metsälehmus, vaahtera, vuorijalava ja kynäjalava. Etsinnässä olisi vielä yhteistyökumppani, joka voisi sponsoroida vaikka vanhan hirviaidan puuntaimien suojaksi.

– Vanha-Jaulin ja Jaulin kämpän ympärillä on iso alue Metsähallituksen maata, esimerkiksi Hoseusmäessä on hienoa mäntymetsää, ja toivoisin, että nämä metsät liitettäisiin kansallispuistoon. Mielelläni näkisin myös, että Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot jonain päivänä yhdistettäisiin.

Sen sijaan Pirkanmaan maakuntakaavan päivityksessä lähistölle suunniteltava tuulivoimapuisto huolettaa. Ikaalisten ja Parkanon rajan molemmin puolin, Seitsemisen länsipuolelle voisi parhaillaan luonnosvaiheessa olevan kaavan mukaan tulla yli 30 voimalaa.

– Miten voimalat vaikuttaisivat Seitsemiseen? Myllyt ovat järkyttävän kokoisia, ja luonnoksen mukaan alue tulisi 1 500 metrin päähän Seitsemisharjusta. Nyt luonnosvaiheessa suunnitelmaan pystyy parhaiten vaikuttamaan.