UutisOivassa oli 18.3. artikkeli siitä, että yrittäjät ovat huolissaan Hämeenkyrön elinvoimasta. Yrityskyselyn mukaan ”yli puolet vastaajista katsoo, ettei kunta tee riittävästi hankintoja paikallisilta.” Artikkelissa viitattiin, että teknisellä puolella on työn alla, miten saadaan kunnan hankintoja paremmin tietoon. Nopeana toimenpiteenä kunnan uusille nettisivuille tehdäänkin paraikaa helposti löydettävää hankintaosiota kaikille yrityksille. Meillä on käytössä puitesopimusjärjestelmä, jossa kilpailutuksen kautta valikoituu osa yhteistyökumppaneista mutta voimme laittaa tietoa myös niistä ja koska sopimusajat ovat katkolla ja uusia käynnistetään. Lisäksi pienhankinnoista voidaan laittaa koko kunnan kattavat periaatteet nähtäville ja tiedottaa netissä niistäkin. Kunta noudattaa lakia julkisista hankinnoista, ja jo sen mukaan hankinnat ovat toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ja ne on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset sekä muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti osallistumaan tarjouskilpailuihin, ei vain järjestäytyneet yrittäjät. Tämän vuoksi emme lähesty rajoitetusti toimijoita enää vanhaan malliin suoraan sähköpostitse.

Kunnanjohtaja Antero Alenius kirjoitti hiljattain hyvän visionäärisen kirjoituksen kunnan tulevaisuudesta. Haluaisin samoin maalata valoisaa horisonttia ja nähdä elinvoiman laajemmin kuin vain hankintakysymyksenä.

Vuoden alusta tekniset palvelut ja tekninen johtaja jäivät nimikkeinä historiaan osana kunnassa käynnissä olevaa organisaatiomuutosta. Uutena lautakuntana aloittaa vaalien jälkeen elinympäristölautakunta, johon on tarkoitus kytkeä tiiviimmin myös elinkeinopolitiikkaa. Taustalla on tarve kohdistaa katsetta ikään kuin uusin silmin yhteen keskeiseen vetovoimaan vaikuttavaan palvelukokonaisuuteen, rakennettuun ympäristöön asukkaille ja yrityksille, ja tuoda perinteisen teknisen sektorin työtä näkyvämmäksi osana kunnan hyvinvointipalvelujen kokonaisuutta, johon kuulumme maankäytön suunnittelusta aina toteutukseen ja kunnossapitoon. Koko julkinen rakennettu ympäristö katuineen, viheralueineen, rakennuksineen ja kunnallisteknisine järjestelmineen ja vesihuolto ovat helposti itsestään selvyytenä pidettyjä palveluja, jotka huomataan vasta, kun ne eivät toimi. Kunnan kiinteistö- ja siivouspalvelut ovat esimerkiksi merkittävässä roolissa rakennetun omaisuuden ylläpidossa ja hoidossa ja ruokapalvelut puolestaan tarkkaan mietitty monipuolisen ravitsemuksen osa hyvinvointipalveluja.

Meillä on vaalivuosi ja siihen liittyen kannan huolta, jos teknisen sektorin luottamuspaikoille ei ole kiinnostusta. Rakennukset ja infrastruktuuri ovat kuitenkin kuntien suurin varallisuuserä. Niiden arvon ylläpitämiseen kannattaa panostaa, sillä ihmiset viettävät rakennetussa ympäristössä 99 prosenttia ajastaan ja ympäristön terveysvaikutuksistakin on paljon tutkimustietoa. Kuntatalouden kannalta on tärkeää saada poliittisten päättäjien tuki omaisuuden eli kansallisvarallisuuden hoitoon, tila- ja energiatehokkuuteen sekä korjausvelkavastuuseen. Kestävä rakennettu, hyvin suunniteltu ja toteutettu ympäristö on edellytys elinvoimaiselle yhteiskunnalle ja sujuvalle arjelle. Elinympäristön palvelualueella on suuri rooli myös ilmastopäästöissä ja kunnan hiilijalanjäljessä. Se, kuinka paljon kunta säästää terveyspalvelumenoissa, jää osittain kuntalaisten oman valinnan varaan eli miten paljon luonnon ja muun ympäristön hyvinvointipalveluita arjessaan käyttää.

Taloustutkimuksen tekemissä muuttohalukkuustutkimuksissa vetovoiman tärkeimpiä tekijöitä ovat olleet yhteisö ja elinympäristö. Asuinalueelta toivotaan viihtyisyyttä, turvallisuutta ja asukkaiden hyvinvointia. Lisäksi sijainnilla ja palveluilla on merkitystä. Korona on tuonut pysyvän elämäntapojen monimuotoistumisen ja kuluttajien tarpeen tarkastella liikkumista, asumista ja taloutta kustannustehokkaammin. Näissä kaikissa Hämeenkyröllä on vahvuuksia ja mahdollisuus tarjota kilpailukykyiset edellytykset mutta lisää tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista, sillä ne kunnat, jotka selkeästi tekevät töitä vetovoiman eteen, pärjäävät. Siihen liittyy myös yhteisö, jossa kannustetaan ja johon muualtakin halutaan tulla. Tähän työhön tarvitaan aktiivisesti niin kuntaa, kuntalaisia kuin yrityksiäkin. Elinvoima on kokonaisuus ja kun kunta saa asukkaita, yrityksetkin saavat asiakkaita ja kunta verotuloja järjestää palveluita.

Ritva Asula-Myllynen

Elinympäristöjohtaja

Hämeenkyrön kunta