– Kyrösjärvestä on löydettävissä kalaa ympäri vuoden, keskitalvella ehkä kaikkein heikoimmin, sanoo Matti Hyypöläinen, Kyrösjärven kalatalousalueen hallituksen jäsen ja Viljakkalanselän osakaskunnan puheenjohtaja.

Hyypöläinen kertoo käyvänsä järvellä kaksi-kolme kertaa viikossa ympäri vuoden. Taukoa kalastamiseen tulee vain jäidentulon ja -lähdön aikaan, jolloin järvelle ei pääse.

– Pyydän kaikkea, mitä Kyrösjärvestä on saatavilla: rapuja, kuhaa, siikaa, muikkua, haukea, ahventa. Täältä on mahdollista saada monipuolisesta saalista, vaikka kalaa ei tietenkään saa mistä paikasta tahansa, hän toteaa.

Hyypöläinen kalastaa pääasiassa kiinteillä pyydyksillä, kuten verkoilla mutta myös pilkkiminen ja uistelu kuuluvat lajivalikoimaan, kun niille löytyy aikaa. Hän kalastaa kotitarpeiksi, ja hyvistä saaliista saavat nauttia ystävätkin.

– Ja äiti kun on minua aikoinaan ruokkinut, niin nyt makselen hänelle velkoja kalalla, Hyypöläinen letkauttaa.

Lainkuuliaisia kalastajia

Toinen aktiivinen viljakkalalaiskalastaja, Aarne Lähteenmäki saapuu Kurjen rantaan ja lähdemme kokemaan Hyypöläisen verkkoja Viljakkalanselälle.

– Montakos päivää siitä on, kun kävit verkoillasi, Lähteenmäki kysyy.

– Sinähän mun verkoilla olet viimeksi käynyt.

– Ai niin, totta.

Tuttujen kavereiden kesken kalastus on varsin yhteisöllistä puuhaa. Lähteenmäki ja Hyypöläinen käyvät silloin tällöin kalassa yhdessäkin, mutta kumpikin kalastaa omilla pyydyksillä.

Hyypöläinen toimii myös kalastuksenvalvojana Kyrösjärvellä ja kehuu kalastajien olevan hyvin lainkuuliaista väkeä.

– Rikkomuksia tulee vastaan todella vähän.

Kalastaminen muutoin kuin mato-ongella tai pilkillä edellyttää valtion kalastonhoitomaksun maksamista. Alle 18-vuotiaiden tai yli 65-vuotiaiden ei kuitenkaan tarvitse kalastonhoitomaksua maksaa.

Kalastonhoitomaksulla saa kalastaa yhdellä vavalla lähes kaikkialla, Hyypöläinen sanoo.

Kiinteillä pyydyksillä kalastamiseen taas pitää hankkia lupa kyseiselle vesialueelle, ja se onnistuu esimerkiksi kalapassi.fi-verkkosivustolla. Hyypöläinen kertoo oman kalastajan uransa alkaneen rannoilta virvelöimällä.

– Jos ja kun haukia ei vieheeseen tarttunut, niin välillä käytiin kotona lukemassa oppaista, että miten sitä kalaa oikein pitäisi pyytää.

Hyypöläinen kehottaa kysymään rohkeasti neuvoa, jos joku kalastamiseen liittyvä asia mietityttää.

– Mielestäni meidän kalastuksenvalvojien tehtäviin kuuluu myös neuvonta.

Säännöstely riski syyskudulle

Lähteenmäki on kalastanut myös työkseen Pohjois-Suomen järvillä ja ollut mukana kalastotutkimuksissa. Hänellä on vahva näkemys siitä, että Suomen järvissä on valtava potentiaali tuottaa ekologista lähiruokaa.

Hyypöläinen sanoo, että Kyrösjärvestä on mahdollista saada monipuolisesti saalista, vaikka esimerkiksi järven muikkukanta on heikentynyt menneistä vuosikymmenistä selvästi. Kuin vahvistuksena Hyypöläisen lausunnolle kahdesta verkosta nousee kuhia, ahvenia, haukia, mateita, sulkavia ja pari kiiskeä.

Hyvänä kuhavetenä tunnetussa Kyrösjärvessä on kuitenkin ollut viime vuosina sitkeänä ongelmana kuhien hidas kasvu.

– Pyydettävän kuhan alamittaa on laskettu 37 senttiin, jotta kuhakannan kääpiöityminen helpottaisi, Hyypöläinen sanoo.

Kumpikin miehistä pitää Kyrösjärven kalakantojen pahimpana riskinä järven säännöstelyä, mikä vaarantaa varsinkin syksyllä kutevien muikun ja siian lisääntymistä.

– Kun vedenpintaa lasketaan, jää syksyllä mataliin rantavesiin laskettu mäti kuiville ja tuhoutuu. Kalakantojen kannalta lisääntymisen onnistuminen on kriittinen tekijä, ylikalastus ei Suomen järvissä ole ongelma, Lähteenmäki toteaa.