Haitallisia vieraslajeja löytyy niin kasvi- kuin eläinkunnasta. Yhdistävä tekijä niiden tavalla tai toisella aiheuttama haitta luonnon monimuotoisuudelle. Vieraiden haitallisten kasvilajien melko tyypillinen ominaisuus on vahva kyky vallata elintilaa kotoperäisiltä lajeilta. Vieraslajien torjumiselle kevät ja alkukesä on otollista aikaa, kun kasvit eivät vielä ole ehtineet kukkia ja tuottaa siemeniä.

Jättiputki on vieraslaji, jonka maallikkokin tunnistaa helposti. Suomessa on tavattu kolme jättiputkilajia, joista tällä seudulla yleisin lienee kaukasianjättiputki. Sen hävittäminen ei ole helppoa varsinkaan silloin, jos jättiputki on ehtinyt tuottamaan siemeniä, jotka säilyvät maassa itämiskykyisinä useita vuosia.

Kyrön Luonto ry:n toimintaan pari vuotta sitten mukaan lähtenyt Pertti Tohmola näyttää, miten juurineen maasta nostettuja jättiputkia on ripustettu kuivumaan kolmostien varrella sijaitsevan raskaan liikenteen tankkausaseman liepeillä.

– Tässä vaiheessa, kun versoissa ei vielä ole kukkia, niiden hävittämiseen riittää kuihduttaminen, Tohmola kertoo.

Verkossa hyvä tietopankki

Hyvä ja kattava tietolähde vieraslajeista ja niiden torjunnasta on Luonnonvarakeskuksen ylläpitämä vieraslajit.fi-verkkosivusto.

Haitallisten vieraslajien torjunta on ajankohtaista paitsi alkukesän, myös kesäkuun alussa voimaan astuneen kiellon vuoksi. Varsin yleisestä koristekasvista kurtturuususta tuli 1. kesäkuuta kielletty kasvi, jonka hävittäminen on maanomistajan vastuulla.

– Vieraslajien torjuminen vaatii yhteispeliä ja sinnikkyyttä, sillä kasvuston hävittäminen yhteen kertaan ei riitä, Tohmola sanoo.

Torjunta- tai hävitystoimet pitää toistaa vähintään vuosittain ja monissa tapauksissa kasvustoa pitää kitkeä useampaan otteeseen kasvukauden aikana.

Kukkinut ja siementämään päässyt kasvusto tuottaa maaperään siemenpankin, josta uusia versoja saattaa nousta vielä vuosienkin jälkeen.

Helppohoitoisuus kasvatti kurtturuusun suosiota

Ikaalisten kaupunginpuutarhuri Kauri Kallio kertoo kurtturuusun olleen tietyn aikakauden suosikkikasvi helposta hoidosta ja toistuvasta kukinnasta johtuen.

– Siksi kurtturuusua on Ikaalisissakin istutettu aikoinaan moneen paikkaan.

Kallio kertoo, että kurtturuusuryhmiä on leikattu osalla kaupungin kiinteistö- ja viheralueista ja ne on tarkoitus kaivaa ne myös ylös.

– Työtä näissä riittää tulevaisuudessakin.

– Pian päästään näkemään jäljellä olevien ruusuryhmien tilannetta. Onko pystyssä olevissa ryhmissä puhdasta kurtturuusua vai jalostettua Hansaruusua, jonka kasvatus on edelleen sallittua.

Myös jättiputkikasvustoja on torjuttu kaupungin maa-alueilta ja työtä jatketaan niin kauan, että kasvustot ovat nujertuneet.

– Jättipalsamin kanssa tilanne on varsin haastava. Sen kasvustojen poistamiseen resurssit eivät riitä ilman kaupunkilaisten aktiivista osallistumista, Kallio sanoo.

Jättipalsamin hävittämisen kannalta on kuitenkin myönteistä se, että kasvilta puuttuu pitkäaikainen siemenpankki maaperästä.

– Kun jättipalsamikasvuston kasvit kitkee pariin kertaan pois, niistä pääsee eroon.

Kurtturuususta tai muista haitallisten vieraslajien kasvustoista Hämeenkyrön kunnan kiinteistöillä tai kunnan hoidossa olevan katuverkon varsilla ei ole tarkkaa tietoa.

– Selvitämme tilannetta ja otamme vieraslajien hävittämisen työlistalle kunnan kiinteistöjen osalta, kertoo Hämeenkyrön kunnan ympäristötarkastaja Noora Kalliomäki.