Ikaalilainen Sabina Faltin päätti ottaa elämässään ison harppauksen vajaat kaksi vuotta sitten. Kolmen lapsen äiti oli edellisen kerran opiskellut peruskoulussa parikymmentä vuotta aikaisemmin, kun hän aloitti lähihoitajan rekrytoivan koulutuksen Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) kautta.

Puolentoista vuoden mittaisessa koulutuksessa etsittiin lähihoitajia Jyllin Kodille. Koulutukseen kuului paljon käytännön harjoittelua työpaikalla ja lähi- ja etäopintoja TAKKille. Maaliskuussa niin Faltin kuin kurssikaveritkin valmistuivat, ja nyt töitä on riittänyt ikäihmisten parissa.

Kun lapset kasvoivat, Faltin oli alkanut miettiä opiskelemaan ja töihin menoa. Ensin mielessä kävi kokin tai kondiittorin työ, mutta ne eivät kuitenkaan innostaneet.

Vuonna 2018 hän tuli Jyllin Kodille työkokeiluun, ja piti työstä heti. Työpaikalla häntä kannustettiin lähihoitajaopintoihin, mutta vielä silloin niiden aika ei ollut, koska nuorimmainen oli vasta 3-vuotias.

Ennen opiskelujen alkua Faltinia pelotti, miten kaikki sujuu. Lopulta hän soi huomata yllättäneensä itsensä.

– Olin ollut pitkään kotiäitinä. Irtaantuminen arjesta oli iso muutos, ja ensin tuntui siltä, ettei minusta ole tähän. Mitähän varten ihminen niin usein epäileekin itseään? Faltin miettii.

– Menin kuitenkin päivän kerrallaan, ja kaikki meni hyvin, kun uskalsin ottaa askeleen ja lähteä opiskelemaan.

Käytännön harjoittelu opetti

Opiskelu ei pitkän tauon jälkeen ollut helppoa, ja Faltin kiittääkin TAKKin opettajilta saamaansa hyvää tukea.

– Esimerkiksi tietokoneen kanssa oli vaikeaa, ja sain lähettää tehtäviin vastauksia Whatsappin kautta. Olen parempi suullisessa ilmaisussa kuin kirjallisessa, ja sain suorittaa monta asiaa suullisesti.

– Meitä kävi Ikaalisista neljä opiskelijaa samalla kyydillä Tampereella, ja myös he auttoivat minua paljon. Meillä oli hyvä porukka, ja jos oli koe tulossa, tenttasimme toisiamme, Faltin kiittää.

Tahti opinnoissa oli kova, kun kolmen vuoden asiat käytiin läpi puolessatoista vuodessa.

– En yleensä stressaa, mutta silloin olin hermostunut.

Faltin koki itselleen sopivaksi opiskelumuodoksi rekrytoivan koulutuksen, jossa opitaan paljon työpaikalla harjoittelun kautta. Myös työpaikalta saatu ohjaus saa kiitokset.

– Myös perhe tuki minua. Olen aina hoitanut perheessä kaikki, enkä olisi uskonut, miten hyvin mieskin hoiti kotia silloin, kun opiskelin.

– Kaikki on mennyt hyvin, ja nyt olen ylpeä siitä, että sain ammatin.

Parasta työssä ovat asukkaat

Valmistumisen jälkeen Faltinia mietitytti, miten saisi yhdistettyä työn ja perheen.

– Olen joustavasti saanut tehdä paljon aamuvuoroja, että saan olla lasten kanssa, kun he tulevat koulusta. Ihmeellisesti asiat ovat menneet balanssiin.

Aamuvuoro Jyllin Kodilla alkaa seitsemältä, ja apua lasten kouluaamuihin on saatu lähellä asuvilta sukulaisilta. Arjen sujumisessa auttaa myös parin minuutin työmatka.

Hoitotyössä Faltinin mielestä parasta ovat asukkaat.

– He ovat erilaisia persoonia, ja työ on antoisaa. Täällä jokaista kuunnellaan ja tiedetään, millaisista asioista hän tykkää. Myös työkaverit ovat mukavia.

– Tämä on sellainen työ, joka opettaa, ja jokainen päivä on erilainen.

Ennakkoluuloja romaneja kohtaan hän ei ole töissä huomannut.

– Täällä otetaan hyvin vastaan erilaiset ihmiset.

Edelleen mielessä on, opiskelisiko jossain vaiheessa lisää työn ohessa. Seuraava etappi voisi olla sosionomi.