Viisarileikin on loputtava

Pimeys valtaa ja pian entistä aikaisemmin iltaisin, koska kelloja pitää siirtää tunti taaksepäin ensi sunnuntaina aamuyöllä neljältä. Kesäaika vaihtuu näin talviaikaan eli niin sanottuun normaaliaikaan.

Mihin normaaliaikaan? Nyt olisi vihdoinkin korkea aika lopettaa tämä viisarileikki. Suomessa kellonaikaa on veivattu edestakaisin jo vuodesta 1981.

Toivoa paremmasta ei kuitenkaan ole luvassa. Sain asiasta tuoreen tiedon eduskunnan viestintä- ja liikennevaliokunnan jäseneltä, kansanedustaja Jouni Ovaskalta. Hän kertoo, että kellojen siirtelyn päättyminen ei ole edennyt EU:ssa. Näyttää siltä ettei asia etenekään ainakaan nyt meneillään olevalla Saksan puheenjohtajakaudella, joka kestää vuoden loppuun saakka.

Suomi teki aikonaan aloitteen Euroopan komissiolle luopua kellojen siirtelystä. Valitettavasti muutama maa vastustaa tätä, ja suuremmalla osalla ei ole asiassa kantaa. Ovaskankin mielestä tämä järjettömyys pitäisi vihdoin saada päätökseen.

Oma juttunsa on sitten se, että jos joskus viisareiden siirtelystä luovutaan, kumpi valitaan, kesä- vai talviaika. Liikenne- ja viestintäministeriö teki vuonna 2018 asiasta kansalaiskyselyn. Siinä vajaasta 700 000 suomalaisesta vastaajasta 52 prosenttia puolsi talviaikaa ja 48 prosenttia kesäaikaa. Tilanne on lähes fifty-fifty.

Talviajan valintaa pysyväksi ajaksi perustellaan muun muassa kansanterveydellisillä syillä. Pysyvällä kesäajalla puolestaan katsotaan olevan myönteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen. Se antaisi myös lisää valoa usein ilta-aikaan ajoittuvalle liikunnan harrastamiselle.

Kesäaika koukuttaa niitä, jotka haluavat pitempiä valoisia iltoja. Aamun valoisuus ei ole heille niin tärkeää, koska herääminen on muutoinkin vaikeaa. Talviaika on puolestaan mieleen aamuvirkuille, kuten minulle.

Monet unitutkijat ovat todenneet, että valoisat aamut ovat terveydelle tärkeämpiä. Pysyvä kesäaika aiheuttaa tutkijoiden mukaan enemmän unihäiriöitä. Tietysti samaan hengenvetoon osa terveysalan tutkijoista on eri mieltä. He vetoavat liikkumisen tärkeyteen ja valoisien iltojen merkitykseen liikunnassa ja hyvinvoinnissa.

Olen talviajan ihminen. Herään yleensä aamukuudelta, joten minulle on enemmän iloa valoisimmista aamuista. Unten mailla olen jo viimeistään puolikymmeneltä. Vuoden pimeimpään aikaan, marraskuussa, syntyneenä tykkään tuoda valoa sytyttämällä lyhtyjä ja ulkovaloja jo hyvissä ajoin ennen joulun aikaa.

Kellonaikojen siirtelyllä ei muuteta luonnon rytmiä, sillä pimeys ja valoisuus vaihtelevat vuoden kierron mukaan joka tapauksessa riippumatta kellon ajasta. On hyvä muistaa, että talvi-aika on normaali auringon kiertoon perustuva aika. Kesäaika on siis keinottelua.

Selvää kuitenkin on, että sunnuntaina alkava talviaika jysähtää jälleen tajuntaamme. Tällä mennään jälleen seuraavat kuusi kuukautta eteenpäin ennen seuraavia viisarileikkejä.

 

Terhi Palonen
toimittaja