Viestinnän opiskelu kannattaa – ainakin osittain

Toimittajaksi opiskelu vaikutti aluksi hyvin rennolta hommalta. Ajattelin, että minun täytyy tietää vähän kirjoittamisesta, valokuvaamisesta ja sosiaalisesta mediasta.

Väärin meni: edellä mainituista täytyy tietää paljon enemmän kuin vähän. Lisäksi täytyy muistaa muitakin asioita, esimerkiksi tarpeeksi selkeiden muistiinpanojen tekeminen ja oikeiden kysymysten kysyminen. Haastatteluun voi aina löytää oikean henkilön, mutta siitä ei ole apua, jos ei kysy oikeita asioita. Minulla on vielä paljon opittavaa.

Totuus on kuitenkin se, että kuka tahansa voi olla toimittaja, myös ilman koulutusta. Ammattitaito vaihtelee siis laidasta laitaan journalismin pelikentällä. Alaa opiskelematon voi olla erinomainen toimittaja, ja alaa opiskellut saattaa olla koulutuksesta huolimatta kokematon. Mokia tehdään myös isojen lehtien toimituksissa. Kaikki virheet eivät toki johdu kokemuksen puutteesta.

Mutta onko journalistiikan opiskelu edes tarpeellista, jos kuka tahansa voi alkaa toimittajaksi? Pelkän toimittajan työn takia journalistiikkaa ei kannata opiskella. Journalismia opiskelevan kannattaa keskittyä yhteiskuntaan ja sen toimintaan laajemmin. Media on keskeinen osa nykypäivän yhteiskuntaa, halusimme tai emme. Voisiko mediaa opiskelemalla saavuttaa laajan tietämyksen yhteiskunnan toiminnasta?

Koko yhteiskunnan toimintaa on mahdotonta ymmärtää pelkästään median kautta. Elinympäristömme keskeisimmät tapahtumat saavat kuitenkin lähes poikkeuksetta mediahuomiota. Mitään ei tapahtuisi ilman viestintää. Ja jos viestinnässä menee jotakin pieleen, niin silloin kaikki voi kaatua.

Viestinnän ammattilaisia tarvitaan siis varmasti tulevaisuudessakin. Viestinnän täytyy olla selkeää joka puolella: työpaikoilla, uutisoinnissa, markkinoinnissa, parisuhteissa tai vaikka kenkäkaupassa. Hyvällä viestinnällä pääsee todella pitkälle, mutta mikään ei onnistu, jos viestintä on huonoa.

Kannattaako journalistiikkaa opiskelevan siis kouluttautua ennenminkin viestinnän ammattilaiseksi kuin toimittajaksi? Viestinnästä ja yhteiskunnasta on toki aina hyödyllistä tietää enemmän, mutta toimittajan työtä ei sovi sekoittaa muuhun toimintaan. Toimittaja ei voi olla samaan aikaan markkinoija tai yritysviestinnän neuvoja. Työtehtäviä voi tietenkin olla useampia, mutta niitä ei saa sekoittaa journalistiseen työhön.

Viestinnän opettaminen onkin vastuullinen tehtävä. Mediaa voi käyttää moneen tarkoitukseen, ja journalistinen työ täytyy pitää muista tarkoituksista erillään. Se on välillä haasteellista, esimerkiksi yritysjuttuja kirjoittaessa. Yritysten toiminnasta täytyy kertoa, mutta uutinen ei saa lipsahtaa mainonnan puolelle.

Mediasta ja viestinnästä tietäminen on nyky-yhteiskunnassa varmasti hyödyllistä, mutta opiskelijan ei kannata tuudittautua pelkästään yhden alan osaamiseen. Nykyisillä työmarkkinoilla edellytetään osaamista ja tietämystä monilta aloilta.

 

Arttu Heinämäki