Valppaudella ja osaamisella taataan kyberturvallisuutta

Dataa saa kerätä, omistaa ja käyttää, mutta se pitää tehdä reilulla ja avoimella tavalla, sanoo kyberturvallisuuden asiantuntija Jarno Limnéll.

HÄMEENKYRÖ. – Kyberturvallisuus ja sen takaaminen ovat keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta ja kilpailukykyä. Ja sen merkitys vain kasvaa, sillä kyberhyökkäyksillä muutetaan maailmaa ja tehdään politiikkaa.

– Pitää olla hereillä, ja osaamista kaikilla tasoilla on kehitettävä.

Näin summasi alustustaan Jarno Limnéll lauantaina Hämeenkyrössä. Limnéll on yksi Suomen johtavista kyberturvallisuuden asiantuntijoista.

Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa-alue, jolla pyritään takaamaan sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuus.

Jarno Limnéll on kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa ja dosentti kolmessa muussa yliopistossa. Koulutukseltaan hän on sotatieteiden tohtori, valtiotieteiden maisteri ja upseeri. Hän on työskennellyt turvallisuusasioiden parissa yli 20 vuotta sekä kirjoittanut lukuisia kirjoja ja tieteellisiä tutkimuksia. Limnéll toimii myös turvallisuuteen erikoistuneen Tosiboxi Oy:n toimitusjohtajana.

Hämeenkyrön Kokoomuksen järjestämä turvallisuusiltapäivä keräsi runsaasti kuulijoita. Sillan saliin kokoontui yli 60 turvallisuuden haasteista kiinnostunutta.

 

Turvallisuus on kilpailuetu

– Turvallisuus on yhteiskuntamme kivijalka ja ihmisen perustarve. Se on myös kilpailuaseemme, Limnéll avasi.

Aalto-yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan 95 prosenttia yrityksistä pitää Suomea hyvänä sijaintipaikkana turvallisuuden näkökulmasta. 78 prosentille yrityksistä turvallisuus on positiivinen kilpailutekijä.

Limnéllin mukaan geopoliittisen sijaintimme lisäksi turvallisuuden uhkakuvia luo entistä enemmän teknologian vallankumouksellinen kehitys.

Ihmiskunta muuttuu enemmän seuraavan 30 vuoden aikana kuin edellisen 300 vuoden aikana. Fyysinen maailma ja digitaalinen maailma menevät entistä tiiviimmin yhteen.
– Meidän pitää pärjätä molemmissa maailmoissa. Olemme vasta aivan alussa siinä, miten tietokoneet ja ohjelmistot muuttavat työtä ja elämäämme sekä yhteiskuntaamme.

Limnéllin mukaan digimaailmaa kehitetään, muutetaan ja yhä enemmän hyväksikäytetään poliittisiin tarkoituksiin.
– Asiat muuttuvat nopeasti, ja tarvitaan valmiutta reagoida myös nopeasti. Kaikista asioista ei kuitenkaan kannata tehdä uhkia. On kuitenkin välttämätöntä arvioida erilaisia uhkailmiöitä ja -tekijöitä, sillä se on varautumisen perusta. Jos emme ymmärrä uhkia, emme pysty niihin oikealla tavalla varautumaan, Limnéll sanoi.

Limnéll nosti esiin hybridivaikuttamisen. Sille on ominaista se, että sillä hämärretään sodan ja rauhan rajaa ja toimitaan sodan kynnyksen alapuolella. Sillä pyritään myös yhteiskuntarauhan ja -järjestyksen sekä luottamuksen horjuttamiseen.
– Kohteena voi olla normaali arkipäivä eli esimerkiksi sähköjen katkaiseminen tai poliittinen päätöksenteko, eli esimerkiksi vaaleihin vaikuttaminen. Tietoverkkojen tietoja ei enää välttämättä varasteta, vaan niitä manipuloidaan haluttuun lopputulokseen. Pankkikonttorista rahaa ei enää ryöstetä, vaan se hankitaan luvattomin keinoin verkosta.

 

Kannattaisiko vaalit siirtää verkkoon?

Kaikkea ei Limnéllin mukaan saa eikä pidä digitalisoida.
– Ainakaan vaaleja ei missään tapauksessa saa digitalisoida. Toivon, että demokratiassa luotetaan vielä pitkään kynään ja paperiin.

Limnéll pitää hyvänä, että Suomessa on korkeat tavoitteet turvallisuuden takaamiseen.
– On hyvä, että Suomi haluaa olla kyberturvallisuuden edelläkävijä. Tavoitteenamme on myös, että luotetuin digitaalinen liiketoiminta tulee Suomesta.

Tavoitteita ei kuitenkaan Limnéllin mukaan saavuteta ilman selkeää johtajuutta ja vahvaa poliittista sitoutumista.
– Tärkein kyber-ase on osaava ihminen.
– Suomen on kyettävä osallistamaan tärkeimmät kybertoimijat, eli kansainvälinen yhteistoiminta on välttämätöntä. Tämän lisäksi osaamista kaikilla tasoilla on lisättävä. Tämä edellyttää poikkihallinnollista yhteensovittamista, analyysikyvykkyyttä ja yhteistoimintaa yrityselämän kanssa.

 

Terhi Palonen