Uniklubi sai fanit pohjoista myöten liikkeelle

Susanna Nieminen, Niina Filikci ja Nina-Maria Ahola ihastuivat Unikubin musiikkiin jo teineinä.

HÄMEENKYRÖ. – Olen fanittanut Uniklubia alusta alkaen. Olin jo sitä edeltäneen Pincenez-yhtyeen fani, kertoi viime lauantaina Koskilinnan ovien aukeamista odotellut Susanna Nieminen.

Nieminen yhdessä sisarensa Niina Filikcin ja ystävänsä NinaMaria Aholan kanssa olivat niiden 500 onnekkaan joukossa, jotka mahtuivat Uniklubin 20-vuotisjuhlakonserttiin. Paljon bändin ystäviä jäi konserttisalin ovien ulkopuolelle.

Ikaalisista kotoisin oleva kolmikosta, Nieminen asuu nykyään Hämeenkyrössä sekä Ahola ja Filikci Tampereella.

Isosisko Niina sai käsiinsä C-kasetin Uniklubin harjoituksissa nauhoitetusta musiikista. Pikkusisko kinusi kasetin heti itselleen.
– Olin 11-vuotias ja istuin huoneeni lattialla ja kuuntelin kasetin puhki. Tädiltäni Saksasta olin saanut korvalappusterot, niillä bändin bassot ja Jussi Selon laulu soivat upeasti, Nieminen kertoo.
– Minä kuuntelin vieressä ja ihastuin, kertoo Ahola.

Onnen täyttymys Niemiselle oli pääsy vuonna 1999 Suomirock-tapahtumaan Ikaalisten liikuntahallille, jossa mukana oli myös Pincenez. Iskä lupautui tapahtumaan järjestyksenvalvojaksi sillä ehdolla, että minä pikkutyttö pääsen mukaan. Siinä sitten seisoin iskän vieressä koko konsertin, Nieminen kertoo.

– Päätin silloin, että menen joskus naimisiin Jussi Selon kanssa. Niin ei käynyt, mutta mukana bändin keikoilla olen kiertänyt ahkeraan, Nieminen nauraa.

Huoneensa seiniä Nieminen tapetoi bändin valokuvilla, sillä julisteita ei vielä silloin melko tuntemattomasta bändistä ollut. Seinille pääsivät myös Niemisen piirtämät logot bändistä.

Niin innoissaan Nieminen oli Uniklubista, että ala-asteella hän teki bändistä esitelmän.
– Opettaja ei innostunut esitelmästä, koska se kertoi mukamas ”vain” paikallisesta yhtyeestä. Sain kutosen. Paremman arvosanan saivat ne, jotka esitelmöivät suuremmista staroista kuten Sibeliuksesta.
– Laulukokeessa lauloin Pincenezin Synkkä maailma -kappaleen. Opettaja ei taaskaan tykännyt, kutonen tuli.
– Se oli väärin, sillä sinä olet todella hyvä laulaja, puuskahtavat Ahola ja Filikci.

Mikä on se taika, joka saa nuoret naiset innostumaan edelleen Uniklubista?
– Jussin laulu on ihanaa. Kappaleet ovat melodisia ja sanoitukset koskettavat ihan henkilökohtaisella tasolla, naiset kiteyttävät.

Sydänystävät Nieminen ja Ahola juhlistavat Uniklubin 20-vuotisjuhlavuotta kaveritatuoinneilla. Molempien käsivarteen tatuoidaan Luotisade-kappaleen ”Niin sinä ompelet sulan kerrallaan pieniin siipiin” -kertosäkeen nuottirivi sulan kera.

 

Hyvä musa ja ystävyys

Hämeenkyröläissyntyisen Vilho Rajalan Uniklubin juhlakonserttiin toi paitsi yhtyeen hyvä musa, ystävyys bändin jäsenten kanssa.
– Janne Selo ja Pasi Viitala ovat samassa bändissä kuin minä eli Egokills -bändissä. Se on ollut koossa jo ylästeajoista lähtien ja on edelleen.
– Janne on minua vuoden vanhempi. Ystävyytemme alkoi, kun Janne oli ensimmäinen kasiluokkalainen kaveri, joka tuli minun seiskaluokkalaisen puheille, Rajala kertoo.

 

Vilho Rajala on seurannut Uniklubin uraa jo pitkään.

 

Rajala kertoo seuranneensa Uniklubin menestystä ja hiljaisempiakin vuosia.
– Hieno bändi on pysynyt pystyssä ja tehnyt uuden nousun. Se on pitkälti Jussi Selon määrätietoisen työn tulosta, Rajala sanoo.

Ekokilss soittaa raskasta rockia, mutta Uniklubin valteiksi Rajala nostaa sen musiikin herkkyyden ja tunteikkuuden.
– Bändi soittaa ylpeällä tavalla hyvin sentimentaalista musaa, Rajala sanoo.

 

Rovaniemeltä asti Kyröskoskelle

Jaana Harju saapui Forssasta Uniklubin konserttiin. Harju on fanittanut bändiä sen alusta alkaen.
– Uniklubin kappaleiden sanoitukset kolahtivat heti nuoreen tyttöön. Yleensä minun makuuni on raskas heavy ja englannin kielellä laulettuna. Uniklubi tekee siinä poikkeuksen. Se on lähes ainoa suomenkielistä rockia soittava bändi, jota kuuntelen, Uniklubin keikoilla ympäri Suomea kiertänyt Harju kertoo.
– Toivottavasti kuulen konsertissa ainakin kaksi suosikkiani eli Kukka ja Mitä vittua -kappaleen. Tämä jälkimmäinen on oikeastaan aivan ihana kappale harmaisiin aamuihin.

Henri Kovelahti, Jaana Harju ja Joni Santasalo ovat fanittaneet Uniklubia jo pitkään.

Myös Henri Kovelahti ja Joni Santasalo ovat bändin faneja jo vuosien takaa.
– Oman kylän bändiä on hieno ollut kuunnella monilla festareillakin, hämeenkyröläinen Kovelahti sanoo.
– Uniklubi soittaa helvetin hyvää suomirockia ja upealla lavakarismalla, miehet kuittaavat.

Tämä ei olekaan yllätys: Uniklubin jalanjälkiä seuraten miehet perustivat oman Lumetta-bändin kolmisen vuotta sitten. Kovelahden ja Santasalon lisäksi bändiin kuuluvat Hannu Valtonen, Jesse Mansikkamäki ja Ilari Joentausta.

Varmasti yhdet Uniklubin konserttiin pisimmän matkan tehneet olivat Rovaniemeltä saapuneet Miia Laine ja Mari Ahopelto. Heidän ystävänsä Saija Heinonen tuli konserttiin Turusta.

 

Uniklubin konsertti toi Seija Heinosen Turusta ja Miia Laineen sekä Mari Ahopellon Rovaniemeltä Kyröskosken Koskilinnaan.

Yhtyeen läpimurto Rakkautta ja piikkilankaa kolahti aikoinaan teinityttöihin.
– Sanoitukset ja varsinkin rakkauteen liittyvät sellaiset ovat mahtavia. Uniklubin musa on hyvin melodista, ei mitään örinämusiikkia, naiset sanovat.
– Bändin uusin kappale Bailaten koko elämä on sairaan hyvä, he vinkkaavat.

Suosikkeja ovat myös Huomenna, Venus, Kiertää kehää…
– Oikeesti bändin biiseistä lähes kaikki ovat hyviä. Toivottavasti tänä iltana kuulemme niistä ison joukon.

 

 

Terhi Palonen

 

 

Juttua päivitetty 19.11. kello 8.57: Korjattu bändien nimiä.