Suomalaisia menestyjiä

 

vieraskynä kolumnisti kolumni vieraileva kirjoittaja uutisoiva

 

 

 

Vaalien jälleen koittaessa joidenkin lehtien mielipidepalstat täyttyvät paikallispoliitikkojen kirjoitelmista, usein teemalla Suomi suomalaisille. Silloin olisi suositeltavaa ottaa selkoa esimerkiksi suomalaisen kaupan ja teollisuuden kehitysvaiheista tai vaikka kansallistaiteilijoidemme perisuomalaisuudesta.
Valitettavan monet eivät tiedä tai käsitä, kuinka kansainvälinen Suomi on aina ollut. Eikä sitä, kuinka suuri vaikutus maahanmuuttajilla on ollut kansallisperintöömme.

Jos vaivautuu tarkastelemaan esimerkiksi Suomen elinkeinoelämää, toteaa monien nykyisten kuuluisimpia suomalaisia tuotemerkkejä valmistavien firmojen perustajien tulleen tänne ulkomailta.
Vanhimpien Suomen ruukkien perustajat 1600-luvulla olivat suurelta osin ulkomaalaisia; esimerkiksi nykyisen Fiskarsin perusti saksalainen. Muut olivat ruotsalaisia ja jokunen skotti. Suomalaisia olivat vain Creutzin kreivit, joiden isä tai isoisä oli tullut nykyisestä Virosta. Myös ruukkien mestarit ja ammattimiehet tulivat muualta.

Monien kulttuurielämämme vaikuttajien ja suomalaisuuden ikonien luojien juuret olivat muualla kuin Suomen maaperällä. Kansallislaulumme kirjoitettiin ruotsiksi, ja sen kirjoittajan Runebergin suku oli tullut Ruotsista. Kansallislaulumme säveltäjä, ”suomalaisen taidemusiikin isä” viulisti Pacius syntyi Saksassa saksalaisista vanhemmista. Hän muutti Helsinkiin 25-vuotiaana paremman työn ja aseman vuoksi.

Suomalaisten vahvojen naisten kuvaajana tunnetaan kirjailija Hella Wuolijoki, joka oli myös varhaisimpia Suomen naispoliitikkoja. Hän muutti Virosta opiskelemaan Helsinkiin ja jäi tänne.

Muumit, nykyisen esimerkiksi Japanissa erityisen vahvan Suomen maabrändin kulmakiven, loi puoliksi ruotsalainen Tove Jansson.

Arkkitehti Engelistä olemme edelleen hyvin ylpeitä, ja häntä pidetäänkin suomalaisen arkkitehtuurin suunnannäyttäjänä. Hän oli saksalainen ja siirtynyt Suomeen työperäisenä maahanmuuttajana.

Ulkomaalaisten osuus Suomen varhaisessa liike-elämässä oli huomattava. Elintarvikealalla maahanmuuttajien yritykset kasvoivat merkittäviksi toimijoiksi. Fazerin sininen on suomalaisuuden lähes tunnusmerkki. Liikkeen perusti sveitsiläinen.

Gustav Paulig oli syntyisin Pohjois-Saksasta. Venäläinen Sinebrychoff perusti Suomen vanhimman elintarvikealan yhtiön.

Tyypillisiä tuliaisia Suomesta on Fazerin suklaan ohella aito suomalainen erikoisherkku lakritsi.

Alaikäiset Karavokyroksen veljekset lähtivät etsimään parempaa elämää ja toimeentuloa ulkomailta, koska taloudellinen tilanne Kreikassa oli erittäin heikko sata vuotta sitten. He päätyivät viimein Suomeen ja perustivat Halvan makeistehtaan.

Näiden lisäksi monet muut huomattavat suomalaiset yritykset ovat ulkomaalaisten perustamia: esimerkiksi Berner, Finlayson, Frenckell, Gutzeit, Hackman, Huber, Rettig, Stockmann, Veho. Siinä sitä jo onkin suomalaista teollisuuden historiaa.

Nämä yritykset olivat usein ja jotkut ovat edelleen isoja perheyhtiöitä, mutta myös pienempiä ulkomaalaisten kauppaliikkeitä oli kaikkialla maassa.

Ne kaikki ovat olleet ja ovat mukana rakentamassa tätä maata.

 

Liisa Wright

Kirjoittaja on ikaalilaissyntyinen Salossa asuva aikuiskouluttaja.