Sote-uudistus paaluttaa vetovoimaa

Pääkirjoitus 2.7.2020

Valtiovarainministeriön ensimmäiset laskelmat sote-uudistuksen vaikutuksista kuntien verotuloihin näyttävät seutumme kuntien kannalta positiivisilta. Parhaimmillaan sote-palveluiden siirtyminen kunnilta maakunnalle voisi jopa mahdollistaa tuloveroprosentin laskemisen. Se olisi historiallista, sillä jokainen kuntataloutta yhtään seurannut tietää, että vuosittain kuntapäättäjät joutuvat puntaroimaan selvitäänkö nykyisellä veroprosentilla, vai onko äyriä pakko korottaa. Viimeisen 30 vuoden aikana kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on noussut 16,47:stä 19,97:ään.

Sote-uudistuksen vaikutus verotuloihin ei kuitenkaan ole ainoa kuntien kannalta tärkeä asia uudistuksessa, vaan kyse on myös kuntien tilojen tulevaisuudesta. Nyt tehdyssä esityksessä maakunta vuokraisi kuntien sote-kiinteistöt ensin kolmeksi vuodeksi, jonka jälkeen tehtäisiin päätös, missä kiinteistöissä toimintaa jatkettaisiin. Kuntien kannalta olisi tärkeää, että suurin osa nykyisistä kiinteistöistä myös pysyisi käytössä, sillä tyhjilleen jääviä sote-kiinteistöjä on hankala markkinoida eteenpäin. Tyhjänä ne puolestaan aiheuttavat ainoastaan turhia kuluja.

Kaikkein tärkein asia sote-uudistuksessa on kuitenkin palvelujen säilyminen riittävän lähellä kuntalaisia. Seutumme kuntien palvelutarjonnan ja vetovoiman kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että palveluja ei kovalla kädellä karsita. Lähipalveluita tarvitaan tulevaisuudessakin, jos halutaan pitää myös maakuntien laitamat asuttuina. Sote-uudistus ei saisi tuoda mukanaan järjetöntä kuljetusrallia, jossa sote-palveluiden perässä kuljetaan jatkuvasti maakuntakeskukseen.

Korona-aikana ihmiset ovat olleet entistä enemmän kotona, etätöissä ja etäkoulussa, mikä on vähentänyt jatkuvaa kulkemista. Se on saanut monet arvostamaan entistä enemmän omaa kotiseutua ja myös maaseutua. Valtion ja maakunnan taholta tehtävillä uudistuksilla vaikutetaan merkittävästi maaseudun tulevaisuuteen. Niillä asetetaan merkkipaaluja sille, voiko maaseutu säilyä asuttuna ja vetovoimaisena myös tulevaisuudessa.

 

Katri Linnikko