Sieniaika on nyt parhaimmillaan – runsaat sateet tuottavat satoa

sienetPirkanmaan Marttojen sienineuvoja Tuula Kylä-Laaso opastaa sieninäyttelyn kävijöille, mistä punikkitatin tunnistaa.

OIVASEUTU. Sieniaika alkaa olla parhaimmillaan. Runsaat sateet ovat nostattaneet sieniä runsaasti esiin.

Pienillä metsäkäynneilläkin on löytynyt runsaasti kanttarelleja, herkkutatteja, haapa-, karva-ja kangasrouskuja. Sienestäjille herkkuja riittää, vaikka suppilovahveroita, syksyn supersientä vielä odotellaan paksusammalisiin kuusikkoihin.

Arktiset Aromit ry valitsi vuoden sieneksi helposti tunnistettavan lampaankäävän, joka on kasvaa satoisana koko maassa vanhemmissa havumetsissä.

Lampaankääpä näyttää hämyisessä kuusikossa valkoiselta, mutta lähemmin tarkasteltuna sienen väri on kellertävän vaalea, lyhyt jalka on valkoinen ja yläpinta on kuiva.

Lampaankääpä on hyvä ruokasieni, joka sopii Marttojen ruokaohjeiden mukaan keittoihin, muhennoksiin, patoihin ja piirakoihin. Puhtaat toukattomat lakit voi paistaa sienipihveksi.

 

Martat opastivat, miten sieniä käsitellään

Pirkanmaan Martat oli laittanut Seitsemisen opastuskeskukseen Luonnon päivän kunniaksi edustavan sieninäyttelyn, jota kymmenet kävijät tutkivat kiinnostuneina.

Marttojen sienineuvojat Tuula Kylä-Laaso ja Eija Kalliojärvi määrittivät asiantuntevasti sieniä ja opastivat sienten käsittelyssä.

Tuula Kylä-Laaso piti vuoden sientä, lampaankääpää käyttökelpoisena nuorena , mutta ykkössienekseen hän ilmoitti kysyttäessä herkkutatin.
– Palterohapero nousi listallani kakkoseksi, sillä tutustuin tänä kesänä tähän sieneen paremmin, Kylä-Laaso kertoi.

Alkanutta sienisyksyä Kylä-Laaso piti monipuolisena. Herkkutatit ja kanttarellit ovat olleet hyvälaatuisia.

Sienissä on runsaasti proteiinejä, vitamiinejä, kuituja, mutta vähän rasvaa. Herkkutattia luonnehditaan ravintoarvoiltaan todelliseksi proteiini-ja kuitupommiksi. Tätä suosittua kauppasienilajia viedään ulkomaillekin, erityisesti Italian herkkusuille. Herkkutattia keräämällä lajin suosimista tiheistä sammalittomista kuusikoista voi ansaita mukavia sivutuloja.

 

Jos et tunnista, jätä metsään

Sienestäessä on syytä kerätä vain niitä sieniä, jotka varmasti tuntee ja jättää poimimatta vähänkin epävarmalta tuntuvat lajit. Maan tuhansien sienilajien joukossa on useita myrkyllisiä, jopa tappavan myrkyllisä lajeja, jotka kannattaa opetella hyvien ruokasienilajien ohella. Omat sienisuosikkini ovat herkkutatti, mustatorvisieni, suppilovahvero, kanttarelli ja keväällä korvasieni. Haperoista herkullisia ovat koivu- ja keltahapero, mutta harvoinpa niitä löytää ennen ötököitä.

Luonnon päivänä 26. elokutta liputettiin ensi kertaa suomalaiselle luonnolle. Kauniisti soi Seitsemisharjullakin lipunnostossa Riiarinta-kuoron ” On suuri sun rantas autius”. Pirkanmaan Martat oli järjestänyt kauniin tapahtuman syksyyn valmistautuvan luontomme kunniaksi. Hyönteissyöjistä huomattava osa on jo jättänyt maamme elokuun lopussa . Pääskysten helminauhat puhelinlangoilla ja ensimmäiset kurkiaurat taivaalla ilmoittavat haikeasti kesän olevan ohi.

Kyröspohjassa Juha-Pekka Nevalainen kuunteli lehtopöllön syyssoidinta 25. elokuuta. Kun pöllöpoikueet ovat päässeet maailmalle, emot huhuilevat paikkalintuina heti syksyllä reviirinsä varatuksi ensi kevättä varten.
Elämä jatkuu, jos selvitään tulevasta talvesta.

Hannu Järvinen