QR-koodi vie matkalle nähtävyyksiin

qr qr-koodit museoissa jämijärvi jämijärven museo kotiseutumuseo matkailu nähtävyydet tekemistäEnsi kesänä Jämijärven kotiseutumuseon luona on qr-koodi, jonka lukemalla ohikulkija pääsee tutkailemaan vaikka sitä, miltä museossa näyttääkään sisällä. Koodeja kunnan eri nähtävyyksiin puuhaavat Jämijärvi-Seuran aktiivitoimijat Miia Sjöman ja Leena Saloniemi. *** Local Caption *** Jämijärvi-Seuran hanke, jossa nähtävyyksien luo tuodaan qr-koodit, jodien kautata pääsee tutkimaan kohteista saatavilla olevaa tietoa

JÄMIJÄRVI. Matkaaja tupsahtaa Jämijärven kotiseutumuseon nurkille. Sisällä olisi kaikenlaista kiinnostavaa nähtävää, mutta ovet pysyvät visusti kiinni useimpina vuoden päivinä.

Kunnassa kulkijaa voisi kiinnostaa myös joukko erilaisia muistomerkkejä: millainen tarina niiden taakse mahtaakaan kätkeytyä?

Jämijärvi-Seurassa tehdään parhaillaan kehitystyötä auttamaan matkailijaa tämäntapaisissa tilanteisissa. Reilun parinkymmenen matkailukohteen luo pystytetään sinikeltaiset tolpat, joihin kiinnitetään qr-koodit älypuhelimella luettaviksi. Koodien takaa paljastuu kohteista erilaista aineistoa, kuten faktatietoa, tarinaa, kuvia tai videoita.

Idean matkailukohteisiin yhdistettävistä qr-koodeista sai Jämijärvi-seuran toimija Miia Sjöman. Hän tekee parhaillaan tradenomiopintojensa lopputyötä qr-koodien käytöstä matkailussa, ja saa käytettyä hanketta hyödyksi lopputyössään.

Yhdistys on saanut hankkeeseen leader-rahaa, ja valmista pitäisi olla toukokuun loppuun mennessä. Kun koodit ovat paikallaan, ne vievät Jämijärven kunnan verkkosivuille.
– Kaikki älypuhelimet ottavat jossain määrin vastaan qr-koodeja. Nyt pystytään tarjoamaan opastus 24 tuntia vuorokaudessa, Sjöman sanoo.

Monessa kohteessa olevat opasteet ovat myös vanhentuneet.

 

Paikallislehden arkistot apuna

Sjöman ja myös hankkeessa aktiivisesti toimiva Leena Saloniemi kertovat, että paljon tietoa Jämijärveltä on jo olemassa. Jämijärvi-Seuralla on omat aineistonsa, paikkakunnasta on kirjoitettu kirjoja, ja tämän aarreaitan sisältöä on koottu yhteen. Lisäksi on etsitty lisää tietoa, otettu kuvia ja kuvattu videoita.
– Museon ja kirkonmäen video on valmis, ja museon opastusta on myös draamallistettu. Uhrilähdettä olen kuvannut eri vuodenaikoina: jos ihminen menee sinne joulukuulla, hän voi nähdä kesäkuvat, Sjöman kertoo.

Esimerkiksi sotaan lähteneiden muistokivestä piti oikein kaivaa esiin syntytarina, sillä muistokiven paikalle hoitanut henkilö oli ehtinyt kuolla juuri ennen kuin kivi paljastettiin.
– Paikallislehtien arkistot ovat olleet todella hyvä aineisto etsiä tietoa, ja minun äidilläni on hyvä leikekirjasto, Saloniemi sanoo.
– Minä olen saanut paljon apua anopiltani, joka muistaa tapahtumia päivämäärän tarkkuudella, Sjöman sanoo.

Tietoa ja vihjeitä on muutenkin saatu monilta ihmisiltä. Joku on saattanut tulla kertomaan lukeneensa tietystä asiasta jostain kirjasta – ja seuraavaksi on alettu metsästää, mistä kirjasta onkaan ollut kysymys.

 

Aineisto kasvaa ja päivittyy

Koodien taakse kätkeytyvän aineiston ei tarvitse olla lopullisesti valmis. Sjöman huomauttaakin digitaalisen aineiston hienoudeksi, että sitä voi päivittää ja se voi kasvaa koko ajan.
– Jos jollain paikalla pidetään vaikka tapahtuma, voidaan päivittää siellä otettuja kuvia. Meille saattaa tulla myös yhteydenottoja, joista saamme lisää tarinaa päivitettäväksi, Saloniemi sanoo.

Nyt koottavasta aineistosta otetaan seuralle digitaaliset varmuuskopiot, ja aineisto talletetaan myös paperilla. Tällä halutaan estää, ettei tieto katoa.

Hanke on suuruudeltaan 4 000 euroa. EU-rahoituksen osuus on 70 prosenttia, ja sillä saadaan hankittua muun muassa opastepaalut, niihin maalit ja qr-koodit sisältävät kyltit. Talkootyöksi lasketaan muun muassa tekstien kääntäminen englanniksi, videoiden kuvaaminen ja opastolppien maalaaminen.

Omaa rahaa yhdistys laittaa noin 500 euroa. Käännöstyön hoitaa Saloniemi.

 

Liisa Raipala