Postilakko on samalla digitesti

Pääkirjoitus 14.11.2019

 

Maanantaina alkanut postilakko vaikeuttaa sekä monen yrityksen että yksityishenkilön elämää. Paikallislehden suunnalta katsottuna tilanne on se, että lakon myötä monen tilaajan postilaatikko jää ilmestymispäivänä ammottamaan tyhjyyttään. Meillä Oivassa ollaan sikäli onnellisessa asemassa, että lähes puolet tilaajistamme saa lehtensä varhaiskannossa. Lisäksi taklaamme lakon harmeja viemällä lehtiä yhteensä 14 noutopisteeseen levikkialueellamme, jotta tilaajat voisivat noutaa lehden työ- tai asiointireissullaan. Noutopisteiden lisäksi avaamme lakon ajaksi verkkolehtemme myös niille tilaajille, jotka eivät vielä ole hankkineet omia kirjautumistunnuksiaan.

Näin teemme kaikkemme, jotta tilaajat saisivat lakon aikanakin lukea paikallisuutiset.

Postilakko pysäyttää lehtien lisäksi myös paljon muuta. Esimerkiksi terveyskeskusten ja sairaaloiden ajanvarauskirjeet eivät liiku, vaan ajat on saatava potilaille sähköpostitse tai puhelimitse. Kela varoittaa, että työttömyysetuuksien ja toimeentulotukien maksaminen saattaa viivästyä. Paperilaskuja käyttävien yritysten laskut eivät liiku, joten tileillekään ei tule suorituksia. Luettelo on vain pieni osa lakon vaikutuksista, mutta jokainen niistä voi aiheuttaa ison yksilöllisen ongelman.

Postilakko muodostaa Suomesta ikään kuin koelaboratorion, jossa testataan yhteiskuntamme digitaalista tilaa. Kuinka hyvin asiat voidaan tarvittaessa hoitaa verkon avulla? Onnistuuko ihmisten tavoittaminen puhelimitse tai viestein, vaikka kaikki eivät pysty virka-aikana vastaamaan puhelimeen? Ainakin me Oivassa tiedämme, että kaikilla tilaajillamme ei ole valmiuksia lukea verkkolehteä, eikä myöskään halua. Kokemus tästä pohjautuu lukuisiin puheluihin, joissa on keskusteltu jakeluvaikeuksien takia lehteään peruvien tilaajien kanssa.

Moni torppaa ehdotuksen toimitusvarmasta digilehdestä jo kesken lauseen. Mikäli digitaalinen askel on pakon edessä helpompi ottaa, lakko voi hyvinkin sysätä yhteiskunnan kehitystä kohti entistä digitaalisempaa Suomea.

Koelaboratoriossa täytyy kuitenkin muistaa tarkkailla erityisesti niitä, joilla on heikoimmat digitaaliset valmiudet ja niitä, jotka ovat siinä taloudellisessa asemassa, että digitaalisten palveluiden hyödyntämisen mahdollisuudet ovat varsin rajalliset.

 

Katri Linnikko

päätoimittaja