Pesäpallon perustus valetaan talvella lämpimässä salissa

Kaisa Lepistö osoittaa, että toistojen kautta kopin otto käy vaikka silmät ummessa.

HÄMEENKYRÖ, IKAALINEN. Pesäpallo on kesälaji, joten sen harjoittelu on parasta aloittaa keväällä, kun ulkokentille päästään. Näin ajattelee moni, eikä voisi olla enempää väärässä.
– Suurin työ tehdään täällä salissa aktiivikauden ulkopuolella. Täällä treenataan perusjuttuja, kuten palloon osumista, pallon heittoa, miten juoksusta saataisiin kaikki irti ja merkit, Tanja Valkama Hämeenkyrön Räpsästä kertaa.

Täysin samaa sanoo Riku Rahikka Ikaalisten Tarmosta. Lisäksi pesäpallossa on varsin monimutkaiset säännöt, nekin on hyvä opetella talvella, pelikauden ulkopuolella.
– On vaikeampaa päästä peliin sisälle, jos osa keskittymisestä menee sääntöjen opetteluun, Rahikka huomauttaa.

Hämeenkyrössä talvitreenit alkoivat syysloman jälkeen, Ikaalisissa treenit alkavat marraskuun alussa. Ikaalisissa talvi harjoitellaan neljän juniorijoukkueen voimin: G-juniorit, E-pojat ja D-ikäiset, joissa on joukkueet sekä tytöille että pojille.
– Olemme koettaneet junailla treenien ajankohtia niin, etteivät ne menisi samoille päiville muiden lajien kanssa. Etenkin pojista moni pelaa talvisin jääkiekkoa, Rahikka kertoo.

Talvella treenikertoja on saman verran kuin kesälläkin, mutta pelejä ei luonnollisesti ole.
– Pienimmät harjoittelevat talvisin kerran viikossa. F- ja E-ikäiset kahdesti viikossa ja D:stä eteenpäin kolmesti viikossa, Valkama kertaa.

 

Hämeenkyrön Räpsän E-tyttöjen talvitreeneissä harjoitellaan toistoja ja muistetaan kehua kaveria.

 

Talvella kerätään toistoja

Entisinä pelaajina Valkama ja Rahikka korostavat talviharjoittelun tärkeyttä, sillä esimerkiksi lyönteihin saa talvella toistoja aivan eri tavalla kuin kesällä.
– Tietysti pelaaminen kehittää parhaiten. Mutta jos ajatellaan lyöntiä, niin ottelun aikana niitä tulee ehkä 20. Ja kesäharjoittelu perustuu myös ulkopeliin, jolloin toistoja tulee vähemmän. Mutta talvella toistoja saa verkkoon lyömällä. Vaikka se onkin tylsää puuhaa, se on sitä perushommaa, Rahikka painottaa.

Valkama sanoo, että keväällä näkee helposti, ketkä ovat treenanneet talvella pesäpalloa ja ketkä eivät. Vanhemmilla junioreilla ja pääsarjatasolla pelaaville talvitreenit tulevat luonnostaan, sillä he pelaavat talven aikana hallimestaruudesta. Nämä pelit alkavat kuukauden kuluttua. B-tytöissä hallitseva hallimestari on Hämeenkyrön Räpsä.

 

 

Anni Kivimäki koppaamassa palloa.

 

Harrastuksen voi toki aloittaa myös keväällä. Myös Hämeenkyrössä on monia pelaajia, jotka ovat talven pois pesäpallosta muiden lajien parissa ja palaavat taas keväällä. Toisaalta keväällä aloittaville on eri polkuja.
– Onneksi nykyään on pienpesis, siihen tarvitaan vain kuusi pelaajaa. Pienpesiksessä on sarjat G-ikäisistä D:hen asti. Pienpesis on kehitetty, jotta harrastuksen aloittamiskynnys olisi matalampi. Toivomme, että sitä kautta saamme uusia pelaajia myös joukkueisiin, Valkama kertoo.

Toinen väylä on pesäpallokoulu, jossa voi keväällä tutustua lajiin ja opetella perusasioita ennen joukkueeseen siirtymistä. Tätä polkua Rahikka haluaisi kehittää.
– Jääkiekossa on lyönyt hyvin läpi malli, jossa ensin mennään kiekkokouluun ja sen jälkeen löydetään itselle sopivin joukkue ja taso. Jotain samaa kaipaisin pesäpalloon.

 

Tuukka Olli