Paikallista saa vähän suosia?

Pääkirjoitus 20.2.2020

Kunnat ovat jo pitkään eläneet niukoilla varoilla ja säästökohteita on etsitty ihan joka paikasta. Tulevaisuus ei näytä yhtään helpommalta. Eikä maaseutukuntien tilannetta helpota myöskään se, että edelleen väkeä pakkautuu kaupunkeihin samaan aikaan, kun syntyvyys laskee.

Säästöjä siis tarvitaan, mutta mistä kaikesta kannattaa säästää?

Säästöjä haetaan usein kilpailutusten kautta. Esimerkiksi Pirkanmaan Jätehuollon lietetyhjennysmonopolin myötä paikalliset yrittäjät ovat menettäneet ison osan asiakkaistaan, koska lokakuski pitää tilata Tampereen kautta. Koulukyytien kilpailutuksessa on monissa kunnissa samoja näkymiä. Samoin ruokapalveluiden kilpailutuksessa paikalliset toimijat jäävät helposti ulkopuolelle.

Onko tässä järkeä? Kilpailutus edellyttää, että yrittäjillä olisi tasapuoliset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin, mutta missä vaiheessa herätään siihen, kuinka paljon kunnat hyötyisivät siitä, että käytetään ensisijaisesti paikallista? Valitsemalla paikallinen saadaan paikkakunnalle työtä ja verovaroja. Lisähyötynä vielä paikalliset yritykset saavat näkyvyyttä, mikä voi tuoda heidän palveluilleen lisäkysyntää myös kuntalaisten puolelta.

Isoilla ja kasvukeskuksissa sijaitsevilla yrityksillä on laajemmat mahdollisuudet löytää asiakkaita. Eikö kuntien kuuluisi vetää vähän kotiin päin ja varmistaa oman alueensa työpaikkoja ja pitää niiden puolta?

Julkisia hankintoja säädellään vahvasti lainsäädännöllä. Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisussa kerrotaan, että vuonna 2017 voimaan tulleella hankintalakiuudistuksella on pyritty yksinkertaistamaan ja joustavoittamaan sääntelyä etenkin kansallisissa hankinnoissa. Muun muassa tuotteiden ja palveluiden sosiaalisille kriteereille on nykyään mahdollista antaa yhä enemmän painoarvoa. Eikö paikallisuus ole nimenomaan sosiaalinen arvo?

On selvää, että verovaroja pitää käyttää tarkasti, tasapuolisuutta noudattaen ja harkiten, mutta monessa kunnassa olisi paljon parannettavaa siinä, miten paikallista yrittäjyyttä voisi oman kunnan kilpailukykyä pönkittäen järkevästi suosia.

 

Katri Linnikko

päätoimittaja