Kuka muuttaisi meille?

Pääkirjoitus 8.2.2019

 

Seutumme kuntien väkilukukehitys näyttää surulliselta.

Niin Hämeenkyrön, Ikaalisten kuin Jämijärvenkin väki väheni viime vuoden aikana useammalla kymmenellä ihmisellä.

Osa väestötappiosta selittyy väestön ikärakenteella, eli syntyvyys jää selvästi jälkeen kuolleisuudesta.

Se on oma ongelmansa, mutta vielä murheellisemmalta tuntuu kunnasta muuttaneiden määrä uusiin kuntalaisiin verrattuna.

Tosiasiahan on se, että jos kuntaan saataisiin houkuteltua nuoria perheitä, samalla korjaantuisi vähitellen myös vuoden aikana syntyneiden ja kuolleiden määrän epäsuhta.

Millä nuoret perheet sitten houkutellaan seudullemme, on puolestaan kysymys, johon on jo useamman vuoden ajan haettu vastausta vähän kehnolla menestyksellä.

Viimeisen parin vuoden aikana koko maan trendi on ollut se, että isot kaupungit houkuttavat asukkaita. Pirkanmaallakin Tampere vetää, samoin lähimmät ympäristökunnat, mutta yli 30 kilometrin päässä Tampereelta sijaitsevat kunnat joutuvat kaikki taistelemaan muuttotappiota vastaan.

On vaikea uskoa, että kehitys jatkuu vuosikaudet tällaisena, sillä Tampereen kasvaessa siellä asuminen kallistuu, liikenne pakkautuu entisestään ja palvelut pullistelevat.

Paras vastalääke kaupungin imuun olisivat tällä hetkellä uudet työpaikat. Mikäli seudullemme saataisiin luotua uusia työpaikkoja, olisi muuttajiakin huomattavasti helpompi kalastella.

Paikallisilla elinkeinoyhtiöillä olisi nyt näytönpaikka saada seudullemme uusia toimijoita.

Löytyisikö joku toimiala, jonka keskittymä tänne voitaisiin luoda? Auttaisiko seudullinen yhteistyö ideoimaan ja tuomaan hartioihin vahvuutta, kun yrityksiä kalastellaan? Entä yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa, syntyisikö sitä kautta uusia yritysideoita?

Kaikki keinot pitäisi nyt katsastaa, jotta seutumme elinvoima saataisiin nousuun.

 

 

Katri Linnikko

päätoimittaja

 

 

Lue myös: Syntyvyys matala, asukasluvut laskussa – väestönmuutostiedot seudulta ovat ikävää luettavaa (4.2.2019)