Onko maksuttomuus hyvä vai paha?

Pääkirjoitus 8.8.2019

Hämeenkyrö päätti viime talvena hakea mukaan kokeiluun, jossa viisivuotiaille lapsille tarjotaan maksutonta varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa.

Kokeilun yhtenä tavoitteena on saada lapset mahdollisimman kattavasti varhaiskasvatuksen piiriin. Pyrkimyksenä on ”tasata sosioekonomisten ryhmien eroja oppimistuloksissa.”

Saman asian voi ilmaista selkeämminkin. Lasten mahdollisesti tarvitseman tuen tarve on hyvä havaita mahdollisimman varhain. Kaksivuotinen kokeilu ei kuitenkaan anna vastauksia siihen, auttaako kattavampi varhaiskasvatukseen osallistuminen lapsia pärjäämään peruskoulussa ja sen jälkeisissä opinnoissa aiempaa paremmin.

Kyseessä on käytännössä asiakasmaksualennus, jonka opiksi saattaa pahimmillaan jäädä vain tieto siitä, kuinka paljon nykyistä enemmän asiakasmaksuton päivähoito kunnille maksaisi.

Kattavammalla osallistumisella varhaiskasvatukseen saattaa olla myönteisiä vaikutuksia lasten myöhempään pärjäämiseen. Jos lapsen havaitaan tarvitsevan erityistä tukea, pelkkä havainto ei tueksi riitä. Kattavampi varhaiskasvatus ja lasten kehityksen tukeminen vaatii lisää resursseja. Sen ymmärtämiseen ei tarvita kokeiluja. On vain tehtävä valintoja siitä, mihin rajallisia resursseja suunnataan.

Suomessa on tarjolla hyvää ja laatuunsa nähden erittäin edullista varhaiskasvatusta. Pitääkö hyvinvointiyhteiskunnan tarjoaman päivähoidon tai varhaiskasvatuksen olla perheille mahdollisimman halpaa? Vai nakertaako hoidon halpuus alan arvostusta ja pitää lastenhoitajia palkkakuopassa?

Asiakasmaksut eivät kata kuin murto-osan varhaiskasvatuksen järjestämisen todellisista kustannuksista.Maksuissa on toki porrastus perheen tulojen mukaan, mutta kaikkein hyvätuloisimmatkin perheet saavat verorahoista kustannettua tukea useita tuhansia euroa vuodessa yhtä hoidossa olevaa lasta kohti.

Poliittisen kentän eri laidoilla näyttää olevan erilaisia näkemyksiä siitä, missä vaiheessa opintietä maksuttomuutta pitäisi laajentaa. Alle kouluikäisille lapsille tarjottavaa maksutonta hoivaa on perusteltu myös sillä, että se kannustaisi pienten lasten vanhempia hakeutumaan työmarkkinoille ja nostaisi kenties työllisyysastetta. Toisaalta, voisiko varhaiskasvatuksen maksuttomuus olla osaratkaisu maatamme nykyään vaivaavaan muksuttomuuteen?

 

Sakari Ilomäki

toimittaja

 

Lue myös: Viisivuotiaiden varhaiskasvatuksen maksuttomuuskokeilu alkoi Hämeenkyrössä (8.8.2019)