Onko kylillä vetovoimaa?

Pääkirjoitus 24.1.2019

Luhalahden ja lähikylien asukkaat ovat huolissaan kyläkoulunsa tulevaisuudesta. Koulun puolesta kerättävässä adressissa on jo nelisensataa nimeä.

Huoli on perusteltu, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on laitettu ovet säppiin lukemattoman monessa kyläkoulussa. Vielä parikymmentä vuotta sitten lähes jokaisessa Suomen kunnassa oli kouluja, joissa oli alle parikymmentä oppilasta ja pari opettajaa.

Vaikka kouluverkkoja on monin paikoin karsittu raa’alla kädellä, suurimmassa osassa pinta-alaltaan suurissa kunnissa on kouluja muuallakin kuin kuntakeskuksissa. Kyläkoulujen puolesta puhuvat oppilaiden pitkiksi nousevat koulumatkat sekä se, että monet kuntakeskusten koulut pullistelevat oppilaita, kun pienemmät koulut laitetaan kiinni. Myös koulujen sulkemisista lasketut säästöt jakavat näkemyksiä.

Ikaalisissa niin sanottuja kyläkouluja on jäljellä vielä kolme: Luhalahti, Tevaniemi ja Kilvakkala. Luhalahti on kouluista selvästi pienin. Siellä on tällä hetkellä 26 oppilasta.

Hämeenkyrössä kouluverkkoa supistettiin Monitoimikeskus Sillan avautuessa. Koulujen ovet laitettiin säppiin Kaipiossa ja Lavajärvellä sekä vuotta myöhemmin Mahnalan uuden koulun avauduttua Pinsiössä. Kyläkouluista ovat jäljellä enää Heinijärven ja Mahnalan koulut.

Kun aletaan pohtia kouluverkon uudistamista, se nostattaa yleensä tunteet pintaan niin kylillä kuin asiasta päättävien luottamushenkilöidenkin keskuudessa. Eikä suotta.

Jos mietitään kouluverkon supistamista, tehdään samalla tulevaisuuden suunnittelua.

On päivänselvää, että menettäessään kyläkoulunsa, kylä häviää myös vetovoimassa.

Toki kylien maantieteellisellä sijainnillakin on tulevaisuudessa luultavasti entistä enemmän merkitystä, mutta kukapa perheenäiti tai -isä katselisi taloa kylästä, josta tiedetään olevan pitkä taksimatka lähimpään kouluun? Jos kylän vetovoima halutaan pitää voimissaan ilman koulua, se vaatii asukkailta todella paljon omaa aktiivisuutta.

Tosiasia tietysti on, että jostain kuntien on tulevina vuosina haettava säästöjä. Kouluverkosta päätettäessä pitää kuitenkin miettiä, uskotaanko väestön kasvuun ainoastaan kuntien keskustoissa vai halutaanko tai nähdäänkö mahdollisena uusien asukkaiden houkuttelu kylätaajamiin.

 

Katri Linnikko

päätoimittaja