Miten jakelun käy tulevaisuudessa?

Pääkirjoitus 5.9.2019

Postin viime viikolla kaavailema työehtosopimuskikkailu, joka alentaisi työntekijöiden palkkoja jopa yli kolmanneksella on pöyristyttänyt monia. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU aloitti vastatoimena lakon, joka päättyi tiistaina omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) väliintulon jälkeen.

Ministeri kehotti Postin hallitusta ottamaan työehtosopimusten muuttamisessa aikalisän. Ministeri edellyttää lisäksi, että Postin johdon palkkoihin tehdään merkittäviä muutoksia. Ministeri nosti esiin erityisesti palkitsemisohjelmat, joita Postin johto nauttii kuukausipalkkansa lisäksi.

Saavutetut kannustinpalkkiot luovat ison kysymysmerkin. Kannustinohjelmiin asetetuista tavoitteista Posti on voinut saavuttaa säästötavoitteita, mutta laadullisista tavoitteista ollaan ainakin asiakkaan näkökulmasta katsottuna kaukana. Meidänkin toimitukseemme tulee jakelupalautteita iso tukku joka viikko, ja kaikki eivät enää edes jaksa soittaa, jos lehti jää tulematta. Useampi saamatta jäänyt lehti johtaa tilauksen katkaisemiseen. Epäluottamus kuvaa myös monen kirjeen lähettäjän ajatuksia Postin toimitusvarmuudesta.

Vielä isompia uhkakuvia jakelun ja lehtien tulevaisuudelle toimitusjohtaja Heikki Malinen lataa Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa. Hän arvioi, että sanomalehtien jakelu saattaa loppua kannattamattomuuden takia vuosien 2025 ja 2030 välillä. Herää kysymys, voidaanko Suomessa ajaa media-ala niin ahtaalle, että vaihtoehdoksi jäävät ainoastaan digitaaliset kanavat.

Nyt kun ministeri on puuttunut Postin toimintaan, olisi sen rakenteita hyvä ravistella ihan pohjia myöten. Jos senkin jälkeen näyttää, että postia ei pystytä markkinaehtoisesti tulevaisuudessa jakamaan, valtion olisi syytä alkaa miettiä, voidaanko jakelu jotenkin muuten tulevaisuudessa turvata. Ei pidä unohtaa, että Suomessa on iso joukko ikääntyneitä, joita digitalisaatio ei tule koskaan tavoittamaan edes pakolla.

 

Katri Linnikko

päätoimittaja