Miksei Weijo vastaa? Liisa Hietasen Kyläläiset ihastuttavat Hämeenkyrössä

weijo koskiranta liisa hietanen taideLiisa Hietasen virkkaamaa Weijoa on joskus luultu esikuvakseen Weijo Koskirannaksi, eikä ihme.

HÄMEENKYRÖ. Tuttava on lukemassa kirjastossa. Lähestyessä voi tervehtiä, hei Weijo! Mutta Weijo ei vastaa, vaikka siinä hän lukee kirjaa pöydän ääressä. Paitsi, että ei lue. Kyseessä on Liisa Hietasen teos.
Hietanen työstää Kyläläiset -teossarjaa, jossa hän tekee luonnollisen kokoisia virkkuuteoksia oikeista henkilöistä. Ensimmäinen työ Veli valmistui vuonna 2014, sen esikuvana on Hietasen oma veli. Tällä hetkellä Veli tarkkailee Valtakadun elämää näyteikkunan läpi. Samaan sarjaan kuuluu Frantsilan Kehäkukassa lastaan imettävä Anna sekä kirjastossa lukeva Weijo.

Näillä kaikilla on omat esikuvansa. Kun malli on suostunut ikuistettavaksi, tämä kuvataan ja häneltä otetaan mitat. Mallit valikoituvat Hietasen oman tarkkailun kautta.
– Kun muutimme Hämeenkyröön Tampereelta, huomasin nopeasti, että vastaan tulee samoja ihmisiä. Siitä syntyi idea Kyläläiset -sarjaan. Olin tehnyt jo aiemmin ihmishahmoja virkkaamalla, vaikka olen kokeillut opinnoissani monia muitakin tekniikoita, Hietanen kertoo.

Jotkin vieraat, mutta kasvoiltaan tutut ihmiset päätyvät malleiksi. Veli oli helppo tapaus, sillä mallina toimii Hietasen oma veli. Weijo puolestaan löytyi kirjastosta, jossa hietanen havaitsi Weijo Koskirannan.
– Hän istui pöydässä lukemassa, kuten hän usein tekee. Mietin, voisiko hän olla seuraava malli. Hän ehti lähteä, mutta ehdin nähdä, että hän kirjoitti nimensä vieraskirjaan. Siitä sain nimen ja soitin Weijolle. Hän oli heti mukana.

Toisinaan hahmon toteuttaminen voi olla pitkänkin pohdinnan takana. Hietasella on jo mielessä seuraava aihe, mutta vielä hän ei ole tiedustellut kahdelta tuntemattomalta henkilöltä, suostuisivatko he työn malleiksi.

 

Neljäs työ on tulossa

Hietasta kiehtoo luonnollisen kokoisissa ihmistöissä illuusio siitä, että kyseessä on oikea ihminen.
– Siinä tulee havainto ja nopea oivallus, ettei kyseessä olekaan elävä ihminen. Toistaalta näistä töistä on sanottu, että niistä huokuu lämpö. Kuin siinä olisikin oikea ihminen, vaikka katsoja tietää, ettei ole.

Kyläläiset-sarjan neljättä työtä täytyy hieman vielä odotella. Tällä hetkellä Hietasta työllistävät monitoimikeskus Siltaan tulevat teokset, joista yhden Hietanen toteuttaa yksin, ja kaksi muuta kuvataiteilija Mirka Kinnulan kanssa.

Kyläläisiä on nähty myös Hämeenkyrön ulkopuolella. Työt tuotiin kotiin Keravalta, jossa ne olivat osa suurempaa lankatöihin perustuvaa Näkyväksi neulottu -nimistä näyttelyä. Se keräsi yli 15 000 kävijää.
– Myös siellä hahmoihin samaistuttiin. Moni sanoi, että tunnen tuon kaltaisen henkilön. Lisäksi näissä näyttää olevan tahatonta huumoria, sillä niihin suhtaudutaan usein hilpeästi.

Kyläläiset ovat tiiviisti esillä myös tulevaisuudessa, sillä niiden kesä vierähtää Fiskarsin Kuparipajan Greetings from Suomi -näyttelyssä. Ensi vuonna on tiedossa retki Kajaanin taidemuseoon.

 

Tuukka Olli