Maaseudun vahvuudet korostuvat

Pääkirjoitus 26.3.2020

 

Viimeisen viikon ajan suomalaiset ovat totutelleet poikkeusoloihin. Monelle se on tarkoittanut uusien työtapojen ja tekniikan opiskelua, kun koronan tartuntariskiä on monin eri muutoksin yritetty työelämässä pienentää. Perheissä iso muutos on ollut se, kun koululaiset ovat opetelleet itsenäistä tekemistä etäohjeiden avulla. Yli 70-vuotiaiden puolestaan on pitänyt totuttautua karanteenin omaisiin oloihin. Ehkä eniten oppimista lähes kaikilla meistä on ollut siinä, että sosiaalinen piiri on kutistunut valtavasti rajoitusten myötä.

Toistaiseksi liikkumista on meillä rajoitettu kuitenkin vähemmän kuin monissa muissa maissa. Esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa on voimassa ulkonaliikkumiskielto. Norja puolestaan on komentanut etätöihin mökeille matkanneet kansalaiset takaisin koteihinsa. Myös Suomessa hallitus pohtii liikkumisen rajoittamista epidemian hillitsemiseksi.

On helppo arvata, että tällaisena poikkeusaikana maaseudun vetovoimatekijät herättävät kiinnostusta myös kaupunkilaisten keskuudessa. Moni kaupunkilainen miettiikin parhaillaan siirtymistä etätöihin mökille, ja osa on jo siirtynytkin. Maaseudun valteista ylivoimaisin on tällaisena aikana se, että meillä on tilaa liikkua ja puhdasta luontoa ympärillä. Esimerkiksi Tampereella kaupunki joutui sulkemaan Kintulammin retkeilyalueen, kun ihmiset rynnistivät sinne.

Toki meidänkin seudullamme esimerkiksi Seitsemisessä kävijöiden määrä on noussut, mutta siellä voi edelleen retkeillä, kun muistaa, että nuotiopaikalla odottaa tarvittaessa vuoroaan ja pitää turvallisen etäisyyden muihin kulkijoihin. Opastettujen polkujen lisäksi meillä on paljon myös ympäröiviä metsiä ja lenkkimaastoja, joissa voi kulkea ilman riskiä liiasta ahtaudesta. Maaseudun vahvuuksiin kuuluu myös yhteisöllisyys, joka on selvästi entisestään nousussa kriisin myötä. Esimerkiksi Hämeenkyrössä vapaaehtoisten yhdistys Rönsy on jo lähtenyt auttamaan vanhuksia asioinnissa ja ruokaostoksissa, Ikaalisissa SPR:n ystäväpalvelusta voi myös saada apua.

Paljon kuulee myös iloisia kiitoksia siitä, kun naapuri tuo ruokaa kaupasta tai hakee lääkkeitä apteekista. Moni muukin miettii parhaillaan, miten voisi lähialueen avun tarvitsijoita tavoittaa ja tehdä jotain heidän hyväkseen.

Yhteisöllisyys on noussut esiin myös huolena paikallisista yrittäjistä, joista monelle tilanne on nyt vaikea. Paikallisesti on tärkeää, että seutumme yrittäjät selviäisivät kriisin yli ja voisivat jatkaa toimintaansa sen jälkeenkin, koska yrittäjät ovat tarjoamillaan palveluilla ja maksamillaan veroeuroilla tärkeässä roolissa seutumme elinvoiman ylläpitämisessä.

Kriisin yli selviäminen vaatii nyt venymistä ihan kaikilta suomalaisilta, ja jokainen joutuu ainakin hetkeksi luopumaan itselleen tärkeistä asioista. Ikävien asioiden keskellä on hyvä kuitenkin koettaa löytää myös pieniä piristyksiä. Niistä luonnossa liikkuminen ja toisten huomioiminen ovat hyviä vaihtoehtoja.

 

Katri Linnikko

päätoimittaja