Maapallo – kaljuapinoiden elävä roskaläjä

Milloin viimeksi näit muovia esimerkiksi lenkkipolulla, koulumatkalla tai vaikka järvellä ollessasi? Ohititko sen välittämättä asiasta?

Maassa on yli 7 miljardia ihmistä, ja jos heistä jokainen heittäisi yhden roskan päivässä luontoon, tulisi vuodessa jo noin 2 555 000 000 000 roskaa (noin 2 biljardia 555 miljoonaa).

Nykyään roskat luonnossa on ihan arkipäivää, vaikka kaikille on tehty selväksi, että niin ei pidä tehdä. Mielestämme yksi suuri ongelma on koulut. Kouluissa opetetaan kyllä teoriassa, miten pitäisi toimia, mutta koulun tavat poikkeavat valtavasti teoriasta! Koulusta saa huonon esimerkin jo pelkästään massan huonosta käytöksestä.

Luonnon roskaaminen haittaa sekä eläimiä että kasveja. Luonnossa roskat kyllä hajoavat, mutta siihen voi kulua monia tuhansia vuosia. Niissä olevat alkuaineet jäävät luontoon, jolloin jätteet pilaavat maaperän ja saastuttavat kasveja. Lasi ei maadu luonnossa koskaan. Myös pelkkä tölkki pellolla voi tappaa navetallisen lehmiä joutuessaan silputuksi niiden heinään.

Jos roskaat, nopeutat myös samalla ilmastonmuutosta, sillä noin 3 prosenttiaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy mätänevän jätteen tuottamasta metaanista. Kaatopaikat ja jäteveden puhdistaminen ovat vastuussa yli puolesta metaanipäästöistä.

Koulut voisivat parantaa opetusta ottamalla teoriat paremmin käytäntöön: hankkimalla paremmat kierrätysmahdollisuudet esimerkiksi muovin kierrätykseen sekä pitämällä ainakin kerran kuukaudessa luonnon siivouspäivän tai -tunnin, jolloin jokainen luokka puhdistaisi esimerkiksi koulun ympäristöä.

Ihmiset voisivat haastaa itsensä keräämään ainakin yhden roskan päivässä, vähentämään ruokahävikkiä, lopettamaan roskaamisen, lisäämään kierrättämistä ja siten näyttämään hyvää esimerkkiä muillekin!

Vaikka tämä kuulostaakin suurelta ja työläältä, on pakko ryhdistäytyä, jos aiomme auttaa luontoa ja ihmiskuntaa selviämään vielä 3000-luvulle saakka.

Anna Särkikoski ja Emmi Koro

Ikaalisten yhteiskoulu