Maaliskuu näytti kevään merkit

”Maaliskuu jo maata näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää.” Menneillä sukupolvilla oli paljon maaliskuuhun ja kevään etenemiseen liittyviä sananparsia.

Kustaa Vilkunan teos Vuotuinen ajantieto kertoo kuukauden nimenkin tarkoittavan ”maallista kuuta”, eli kuukautta jolloin maa ainakin hiukan paljastuu eteläisissä osissa maata.

Maaliskuussa luettiin tärkeitä ennusmerkkejä tulevan kesän säästä. ”Sen verran suvella sadetta kuin on maaliskuulla sumua.” Iltaruskot maaliskuussa taas tiesivät koko kesäksi kauniita ilmoja. Liian lämmintäkään ilmaa ei toivottu, koska sen pelättiin kostautuvan kylmänä toukokuuna: ”Joka takitta lakitta maaliskuussa halkoja hakkaa, se kintaat kädessä toukokuussa sontaa kattaa.”

Tiettyihin maaliskuun päiviin liittyi omat uskomuksensa ja ennusmerkkinsä. Tämänpäiväisen Rekon, alkujaan Gregorianuksen, päivän pakkasten esimerkiksi sanottiin ennustavan heinäaikana poutaa, tuiskun pakkasta.

”Tasan yöt, tasan päivät, tasan kaksi jalkaistani, sanoo kurki, kun päiväntasauksen aikaan liikkeelle lähtee.” Tänä vuonna maaliskuun 20. päiväksi osuvana kevätpäiväntasauksena luettiin monet ennusmerkit. Esimerkiksi kirkkaan täysikuun ennen kevätpäiväntasausta katsottiin ennustavan kaunista ilmaa, mutta tasauspäivän jälkeen se tiesi yöhallaa.

Tiettyjä askareita uskottiin olevan syytä sijoittaa kevätpäiväntasauksen aikaan. Esimerkiksi päiväntasausta edeltävänä päivänä piti vesata lepänvesat pois ojista ja kaikista muista paikoista, missä ne eivät saisi kasvaa.

”Luteita ja kirppuja pitää hävitettämän kevättasauspäivänä, ja parempi vielä, jos se osuisi olemaan keskiviikkona”, sanottiin Heinolassa. Samojen tihulaisten häätöön on tallennettu sanonta myös Nurmeksesta: ”Kun ennen kevätpäiväntasausta tekee yhdeksänlajisista puista vastan ja ripsuu sillä huoneen seinät alastonna ja vie rikat ulos kartanosta, niin luteet häviävät.”

Pentin päivää 21. maaliskuuta nimitettiin Etelä-Pohjanmaalla Mato-Pentin päiväksi, koska käärmeiden uskottiin silloin nousevan talvikätköistään päivää paistattelemaan. ”Mato-Pentinpäivänä älköön laskettako karjaa jaloittemaan, sillä siitä seuraisi kokokesäinen onnettomuus karjalle.”

Tärkeä ajankohta säiden ennustamiseen oli Marian ilmestyspäivä, joka on tänä vuonna 22. maaliskuuta. Luminen maarianpäivä ennusti lumisten kelien jatkuvan pitkälle kevääseen: ”Joka maariana katolla, se on vappuna vaolla.” ”Jos ei maariana maata näy, ei huhtikuussa suvi tule.”

 

Liisa Raipala