Lukijoilta 11.7.: Pakohuonepeli ilahdutti, stadionin musiikki ei

Hämeenkyrön, Ikaalisten, Jämijärven ja Viljakkalan paikallisia uutisia

Lähetä oma mielipiteesi tai lukijan kuva osoitteeseen toimitus@oivaseutu.fi. Tekstiviestimielipiteet numeroon 0400 922 803. Muista liittää kirjoitukseesi mahdollinen nimimerkki ja henkilötiedot toimitusta varten.


Nimitäydennyksiä hääkuvaan

Juhani Mäkelä toimitti viime viikolla julkaistuun hääjuhlakuvaan vuodelta 1941 lisätietoja. Sulhanen on Matti Mäkelä, joka on Juhani Mäkelän setä. Morsian on Sylvi Suontaka. Morsiamen vanhemmat kuvan keskellä ovat Hilja ja Väinö Suontaka. Kuvassa ovat myös sulhasen äiti Iida Mäkelä tummassa puvussa eturivissä, sulhasen sisko Saima Mäkelä kansallispuvussa sekä sulhasen serkku Tyyne Hakamäki ylärivissä vaaleassa puvussa.


Miljoonaperintö purkuhuoneistossa?

Koskaan aiemmin emme olleet kokeilleet pakohuonepeliä. Kuntatiedotteen houkuttelemina menimme testaamaan Jämijärven Hopearinteelle Jämijärvi-Seuran nuorisoteatterin rakentamaa peliä.

Fiktiivinen taustatarina kertoi, että Hopearinteen rivitaloon olisi rakennusvaiheen aikana kätketty edesmenneen jämijärviläisen, Vuokko Järvisen, miljoonaomaisuus. Hänen väitettiin keränneen melkoisen varallisuuden, joka sisältäisi niin rahaa, koruja, osakkeita kuin arvopapereitakin. Nyt, kun rivitalot aiotaan purkaa, on herännyt kiinnostus, josko tuo rahakirstu todella löytyisi Kotimäentieltä!

Peli olikin melkoinen seikkailu, pisteet nuorille! Ideanahan pakohuoneessa on, että huoneeseen lukittujen ihmisten pitää ratkoa pulmia tunnin ajan. Pelaajilta vaaditaan loogista päättelykykyä, luovuutta ja tiimityöskentelyä. Kokemuksesta voin sanoa, että pakohuone oli mitä mainioni arvoituksien labyrintti. Meidän joukkueen ikähaarukka oli yläkoululaisesta eläkeläiseen ja kaikki saimme pistää kyllä älynystyrät peliin, että saatiin pulmia ratkottua, mutta meillä oli tosi hauskaa!

Siis lähtekääpä ihmiset liikkeelle aarretta etsimään. Vaikkei aarre aina löytyisikään, on pakohuone mukavaa yhdessä tekemistä vaikka koko suvun kesken!

Etsimässä käynyt,
Mäkelän Riitta


Miksi Jämijärven tapahtumat unohdettiin?

Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun Sata-Häme Soin lähettämässä esitteessä ei lukenut Jämijärven Sata-Häme Soi -tapahtumista mitään, ei edes Lasse Pihlajamaan Äiti-muistomerkillä olevasta tilaisuudesta. Miksi näin?

Juhlien vakikävijä


Stadionin musiikki häiritsi

Vuosikymmenten jälkeen suuntasin katsomaan naisten suomensarjan ottelua uudelle  pesäpallostadionille, joka on toden totta hieno. Eräs seikka ottelussa vain harmitti vietävästi. Musiikki soi aivan liian kovalla volyymilla ja kuului varmaan Kovelahteen saakka, kun taas kuuluttajan ääni hukkui tuuleen. Ja miksi ihmeessä pitää soittaa pieniä pätkiä musiikkia vuoroparien aikana? Onko se jokin uusi tyyli? Eipä ennen vanhaan sellaista ollut. Eikö sisäpeliä häiritse, että pesillä olijat eivät kuule, kun kaarella huudetaan missä pallo kulkee? Soittakaa musiikkia silloin, kun vuoropari vaihtuu ja pitäkää toosa kiinni pelin aikana.

Peli pelinä ja
musiikki seis


Lähetä oma mielipiteesi tai lukijan kuva osoitteeseen toimitus@oivaseutu.fi. Tekstiviestimielipiteet numeroon 0400 922 803. Muista liittää kirjoitukseesi mahdollinen nimimerkki ja henkilötiedot toimitusta varten.