Kriisissä katse on hyvä kääntää lähelle

Pääkirjoitus 19.3.2020

 

Suomessa eletään tällä hetkellä tilanteessa, jollaista ei ole koskaan koettu. Valtioneuvosto antoi maanantai-iltana 19-kohtaisen listan, jolla pyritään hillitsemään koronaepidemian leviämistä Suomessa.

Vaikutuksiltaan laajin kohta listalla on koulujen sulkeminen. Monessa perheessä koululaisten kotiin jääminen tuo paljon mietittävää. Miten koululaisten päivät saadaan järjestettyä ja ruokahuolto pelaamaan, jos vanhemmat ovat töissä? Tai vastaavasti miten silloin, kun koko perhe jää kotiin hoitamaan koulu- ja työvelvollisuuksiaan, saadaan jokaiselle työrauha?

Valtioneuvoston määräykset laittavat yli 70-vuotiaat myös täysin uuteen tilanteeseen, kun heidät määrätään karanteenia vastaaviin oloihin. Yli kuukauden karanteeni, jossa varttunut väki eristetään läheisistään ja käytännössä muusta maailmasta ainoastaan puhelimen ja netin päähän, voi olla monelle kova paikka. Omaisille ja lähipiirille jää iso vastuu siitä, että karanteeni ei syö eristettyjen elämänhalua. Yhteiskunnan pitäisi pystyä huolehtimaan myös siitä, että nekään, joilla ei ole läheisiä, eivät unohdu täysin yksin.

Poikkeustilanne mullistaa myös työelämän. Ihmisiä kannustetaan siirtymään mahdollisuuksien mukaan etätyöhön. Pitää kuitenkin muistaa, että etätyö on omalla tavallaan etuoikeus, joka ei ole läheskään kaikissa ammateissa mahdollinen. Esimerkiksi kaupan alan, tehtaiden ja muiden tuotannollisten alojen töitä ei voi kotoa käsin hoitaa. Myöskään kriittisessä roolissa olevien alojen, kuten sairaanhoidon, tehtäviä ei voi etänä tehdä.

Yrittäjille nyt elettävä aika on vaikea. Moni pieni yrittäjä painii jo nyt vaikeuksissa, kun varauskirja tyhjenee ja asiakkaat kaikkoavat. Jotta paikalliset yrittäjät selviäisivät poikkeustilan yli, jokainen meistä voi tehdä valinnan ostaa läheltä ja siten tukea paikallista yrittäjyyttä.

Jossain vaiheessa epidemia saadaan selätettyä. Sen jälkeen on aika katsoa, mitä jälkiä eletty poikkeusaika on yhteiskuntaan jättänyt.

Taloudelliset vaikutukset näkyvät pitkään kriisin jälkeenkin, ja ne luultavasti muuttavat suomalaista yhteiskuntaa peruuttamattomasti. Täytyy kuitenkin uskoa, että nyt nähtävä pysähdys tuo myös jotain uutta ja hyvää. Jatkuvan kasvun aika on ohi, mutta esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen nyt elettävä kriisi voi avata uusia näkökulmia.

Kriisin myötä yhteiskunnassa käännetään katsetta maailmalta kotimaahan ja valtakunnan tasolta lähemmäs omaa kotiseutua. Yhteisöllisyydelle ja toisten tukemiselle on tilausta enemmän kuin koskaan rauhan ajan Suomessa.

 

Katri Linnikko

päätoimittaja