Kiusaamista ei saa hyväksyä

Pääkirjoitus 15.10.2020

Koulukiusaaminen on tänä syksynä noussut lukuisia kertoja ikäviin otsikoihin eri puolilla Suomea. Karkeimmat tapaukset ovat sellaisia, että koulukiusaamisen sijaan pitää puhua kouluväkivallasta, sillä niissä oppilaat ovat joutuneet rajun ja nöyryyttävän väkivallan kohteeksi.

Meidän seutumme kouluissa välituntivalvontaa tehdään useamman aikuisen voimin, mikä on hyvä asia. Sekään ei kuitenkaan takaa sitä, että kaikki koulun pihassa tapahtuva kiusaaminen näkyisi aikuisille. Kiusaajat osaavat kyllä etsiä katvepaikkoja ja tehdä tekosiaan silloin, kun valvova silmä ei näe. Nykyajan harmeihin kuuluu fyysisen kiusaamisen lisäksi somen ja älypuhelimien myötä runsaasti lisääntynyt henkinen kiusanteko. Se on valitettavasti osa-alue, johon aikuisten, niin opettajien kuin vanhempienkin, on todella hankala päästä väliin. Somen kautta tehtävässä kiusaamisessa on erityisen ikävää se, että sitä lapsen tai nuoren on lähes mahdotonta päästä pakoon edes kouluajan ulkopuolella.

Kiusaamisen kitkemisessä koulun rooli on erittäin tärkeä. Kaikkeen kiusaamiseen pitää puuttua. Kiusaamisesta pitää myös säännöllisesti puhua oppilaiden kanssa, jotta kipukohdat nousisivat esiin ja jokainen oppilas huomaisi miettiä, onko ympärillä kiusaamista, johon ei puututa.

Koulu ei kuitenkaan voi olla yksin vastuussa kiusaamisen torjunnasta, vaan vastuuta on kannettava myös kodeissa. Lasten ja nuorten kanssa on hyvä keskustella siitä, onko havainnut koulussa kiusaamista ja onko ollut joko sen kohteena tai mahdollinen kiusaaja. Kiusaamisesta puhuttaessa on hyvä muistuttaa, että myös se, joka kääntää katseensa silloin, kun jotakuta toista satutetaan, on tavallaan kiusaaja. Sulkemalla silmänsä kiusaamiselta antaa sille hiljaisen hyväksyntänsä.

Maailma on täynnä tarinoita siitä, millaisia jälkiä kouluajan kiusaaminen jättää. Jonkun kohdalla kiusaaminen voi johtaa hirveisiin tekoihin vuosia myöhemmin, joku toinen voi joutua käymään vuosia terapiassa saadakseen arpensa umpeutumaan. Jotta näitä tarinoita olisi tulevaisuudessa mahdollisimman vähän, jokainen kiusaamiseen puuttuva teko on arvokas.

 

Katri Linnikko
päätoimittaja