Kirjosieppo oli pihabongauksen yleisin pönttölintu

Kirjosieppo on totuttuun tapaan yleisin pönttöpesijämme. Pönttöbongauksessa kirjosieppojen pesintöjä varmistettiin maassa 4979. Seuraavina lajeina olivat talitiainen ja sinitiainen. Kuva: Ari Ahlfors.

HÄMEENKYRÖ, IKAALINEN, JÄMIJÄRVI. Koko maan pönttöbongauksessa kirjosieppo oli odotetusti runsaslukuisin pihapiirien pönttölintu, seuraavina tali- ja sinitiainen. Näiden kolmen lajin osuus pönttöpesinnöistä oli 75 prosenttia. Pesinnät olivat selkeästi myöhässä kylmän kesäkuun alun vuoksi.

Omissa pihapöntöissäni sinitiaisen ja kaksi kirjosiepon pesää tuhoutui kylmyyden vuoksi.

Leena Majavesi asensi Heinijärvellä pihapuihin keväällä viisi uutta pönttöä entisten pönttöjen lisäksi ja heti uusiin pönttöihin asettui kaksi kirjosieppoa ja sinitiainen. Hämeenkyrössä Birdlife Suomen järjestämään pönttöbongaukseen osallistui seitsemän henkilöä, Ikaalisissa 17 ja Jämijärvellä kuusi osallistujaa. Pönttöpesintöjä todettiin Hämeenkyrössä 19, Ikaalisissa 59 ja Jämijärvellä 17. Koko maan tilanteen mukaan kirjosiepon pesintöjä varmistettiin 4 979, talitiaisella 3 378 ja sinitiaisella 2 966 pesintää.

Lavajärvellä ei vain havainnoitu pönttölintuja 11. kesäkuuta, vaan Meri Öhman ja Kim Kuntze rengastivat Risto Salosen ansiokkaasti ylläpitämästä 82 pöntön verkostosta 105 poikasta. Uutena lajina Riston pönttöihin asettui pikkuvarpunen, jonka kaksi poikasta sai kihlat jalkoinsa. Kirjosieppoja pöntöistä rengastettiin 54, talitiaisia 24 ja sinitiaisia 17. Osalla pöntöistä oli vielä haudonta kesken. Räkättirastas hautoi kahdessa pesässä yhteensä kahdeksan munaa.

Hieno rengastusretki toi Ristolle Kauppaneuvoksentielle kaksi pihapinnaa, mustapääkertun ja törmäpääskyn. Kun vielä silkkiuikku lensi ohi Lavajärvelle, pinnasaldo näytti lukemaa 91. Siinä on monella tekemistä.

 

Vakiolinjojen verkosto kattaa koko Suomen

Pekka Rintamäki suoritti Kintuksessa monivuotisen lintujen vakiolaskentareittinsä, jonka pituus on kuusi kilometriä. Vakiolinjalaskennoilla saadaan edustava kuva seudun pesimälinnustosta. Arviointi tapahtuu varhain kesäkuun aamuna lintujen parhaaseen lauluaikaan.

Vakiolinjojen verkosto kattaa 25 kilometrin välein koko Suomen. Kesäkuun 10. päivän aamuna Rintamäen vakiolinjalla tehtiin 300 lintuhavaintoa 51 eri lajista. Uljain laji oli huuhkaja, eksoottisin idän uunilintu. Vaikka alkukesä oli kylmä, metsät tuntuivat olevan täynnä laulavia peippoja ja pajulintuja.

Kintuksen Käkijärvellä pesii laulujoutsen, pieni naurulokkiyhdyskunta, härkälintu ja nokikana, lähimetsissä asustaa kaksi varpuspöllöparia. Läheisellä Kintusjärvelläkin pesii laulujoutsen sekä kaulushaikara. Yölaulajistamme myöhäisin mestarilaulaja luhtakerttunen saapui konsertoimaan 11. kesäkuuta Kyröspohjaan viimeisenä muuttolintuna. Hämeenkyröön palasi kevään ja alkukesän kuluessa 129 eri muuttolintulajia. Luhtakerttusesta on saatu yksi rengaslöytö talvehtimisalueelta Etelä-Afrikan Transvaalissa 9 764 kilometrin päässä.

 

Hannu Järvinen