Kiltistä tuli kahden sodan veteraani

suomenhevonen historia veteraani talvisotaUrho Lehtolan Kiltti-suomenhevonen koki sodan sekä talvi- että jatkosodassa. Tässä Kiltti varsana emänsä ja Lehtolan kanssa. Kuva: Lahja Ala-Lemmen albumi.

HÄMEENKYRÖ. Kuten tunnettua, talvisota olisi hävitty ja itsenäisyys menetetty ilman suomenhevosen uhrautuvaa panosta. Yksi näistä sotaan lähetetyistä hevosista oli Vilpeen Viitaniemen suomenhevostamma Kiltti, jota on muistellut Artturi Järvinen.

Nimensä Kiltti sai jo varsana, koska se oli niin rauhallinen. Se oli ystävällinen ja lempeä hevonen, ja sillä oli valkoinen merkki otsassa. Urho Lehtola toi mukanaan Kiltin Hiiroisten kylän Wirreltä tullessaan Viitaniemeen isännäksi.

Kiltistä tuli sittemmin kahden sodan veteraani. Talvisotaan lähdettiin Siuron asemalta, jonne Artturi Järvinen Kiltin vei. Artturi myös haki Kiltin Siuron asemalta, kun se palasi sodasta.

 

Hevonen kirmasi, hirnui ja hyppi, kun se pääsi takaisin kotipellolleen.

Välirauhan aikana Kiltille haettiin sulhanen Hämykylästä, ja miltei koko Vilpeen kylä oli suurella joukolla katsomassa, kuinka varsaa tehtiin. Jatkosotaan oli Kiltin kuitenkin taas lähdettävä. Sodassa Kiltti palveli uskollisesti vieden ruokaa linjoille, ohjastajanaan hämeenkyröläinen Jokisalon poika.

Isäntä Urho Lehtola haki sodasta palaavan Kiltin Epilän asemalta, ja teki matkan vanhalla Erkki-hevosella. Kilometriä ennen kotia isäntä päästi Kiltin irti, ja se kirmasi onnellisena kotiin. Kiltille ei jäänyt mitään sotatraumoja niin kuin monille muille sotahevosille, vaan se oli edelleen kiltti ja rauhallinen.

Suomen Hevosurheilumuseon verkkosivujen mukaan talvisodan aikana puolustusvoimien käyttöön otettiin noin 71000 hevosta, joista yhteensä noin 7200 menetettiin taisteluissa, kadonneina ja lopetettuina. Jatkosotaan hevosia otettiin noin 62000, ja niistä menetettiin noin 14500.

 

Tapani Ekstam