Karhen ”ompeluseurassa” soi ukulele – katso video!

Meill on pirtissä ukulelepiiri... Ritva Pulkkinen opettaa ukulelen soittoa muun muassa kotonaan Karhella. Pöydän ympärillä oppilaat tai soittokaverit Pentti Kuulas, Pirkko Näsiaho ja Sari Rautiainen. Etualalla selin Tuula Hietamäki ja Katja Saarela.

VILJAKKALA. – Opetan, koska haluan soittokavereita. Mikään ei ole niin hienoa kuin yhdessä soittaminen, kiteyttää motiivinsa karhelainen Ritva Pulkkinen.

Pulkkinen on ollut eläkkeellä kehitysvammaohjaajan työstään kymmenkunta vuotta ja lisääntyneen vapaa-aikansa hän on käyttänyt pitkälti musiikin parissa.

Ukulelen soittoa Pulkkinen opettaa Nokialla, Ylöjärvellä ja tietenkin kotikylässään Viljakkalan Karhella. Tiistai-iltaisin Pulkkisen kotona kokoontuu joukko ukulelensoitto-oppilaita, tai soittokavereita, kuten opettaja heitä kutsuu.

 

Yhden ukulelen otelautaan Ritva Pulkkinen on kiinnittänyt symbolit, joilla aloittelijakin löytää samat sävelet.

 

 

Soittotunnin alkajaisiksi jokainen virittää instrumenttinsa. Soittimien pitää olla vireessä, soittajien vireydestä pitää huolen leppoisa ilmapiiri, jonka rakentamiseen kaikki osallistuvat. Soittotunti on itse asiassa harhaanjohtava termi parillakin tavalla. Ensinnäkin soittosessio saattaa hyvinkin venähtää parituntiseksi arki-iltanakin. Opetus sujuu hiukan kuin vaivihkaa ja mukavan yhdessäolon ohessa.
– Tämä on tämmöinen ompeluseura, jossa soitetaan ukuleleä, Pulkkinen kuvailee.

Pulkkinen on jo lapsena esiintynyt vaarinsa kanssa muun muassa Invalidiliiton tilaisuuksissa.
– Vanhainkodissa työskennellyt äitini opetti minulle ja veljelleni laululeikkejä ja vei meitä esiintymään.
– Hankin oman pianon kolmekymppisenä, kun tyttäreni oli aloittamassa koulua. Halusin antaa omille lapsilleni mahdollisuuden musiikkiharrastukseen, hän kertoo.
– Jokunen vuosi sitten olin kuuntelemassa brittiläisen ukuleleorkesterin konserttia Tampereella, ja se elämys teki vaikutuksen. Myöhemmin vierailin sukulaisteni luona Skotlannissa, mistä hankin muutaman ukulelen tuliaisiksi itselleni, Pulkkinen kertoo.

Ukuleleily on sittemmin niin sanotusti lähtenyt lapasesta. Pulkkisella on tehtynä yhteensä noin 300 ukulelesovitusta tutuista ja tuntemattomammistakin kappaleista. Erilaisia soittimia hänellä on runsaasti, ukulelejäkin reilut 15.

 

 

Into ja kiinnostus

Musiikkiohjaajaksi opiskelu työn ohessa alkoi siis vasta yli kolmekymppisenä. Pulkkinen käytti musiikkia monin eri tavoin työssään vammaisten parissa.
– Pitkäniemen sairaalan potilaskuoroa johdin kolme vuotta.

Eläköidyttyään hän suoritti Eurajoen opistossa musiikkiterapian perusopinnot.

Pulkkisen ukuleleoppilaat tai soittokaverit, ovat esiintyneet kymmenissä konserteissa, esimerkiksi erilaisissa vanhusten hoivakodeissa. Viimeisin keikka oli Tapsan Tahdeilla Nokialla viime viikon perjantaina.
– Toissa talvena esiinnyimme Varkaudessa ukulelefestivaaleilla, missä nähtävästi teimme vaikutuksen. Meistä on nimittäin tarinaa myös Ukulele kompista sooloon -kirjassa, Pulkkinen kertoo.

Karhella kokoontuvista soittajista vain opettaja on ukulelekonkari, ja hänkin on tutustunut instrumenttiin vasta viitisen vuotta sitten.

 

Ukuleleharjoitusten aluksi jokainen virittää soittimensa.

 

 

Pirkko Näsiaho muistaa, kuinka Pulkkinen Karhelle muutettuaan tuli kyläyhdistyksen kokoukseen ja kysyi, kiinnostaisiko jotakuta ukulelen soiton opettelu, hän voisi opettaa ilmaiseksi.
– Innostuin heti.

Pentti Kuulas aloitti soittoharrastuksen viime keväänä ja on edistynyt hienosti. Valokuvaajana työskennellyt Kuulas on innokas laulaja, mutta soittoharrastukseen passeli instrumentti löytyi Karhen uimarannan venetsialaisista, missä hän näki ja kuuli Pulkkisen ukuleleorkesterin esiintyvän.

Katja Saarela, Sari Rautiainen ja Tuula Hietamäki ovat tutustuneet ukuleleen instrumenttina parisen vuotta sitten, Pulkkisen opastuksella. Hietamäellä ja Saarelalla on lauluharrastustaustaa, mutta soittokokemusta kummallakaan ei isommin ole.

Pulkkinen on musiikinopettajana ennen kaikkea innostaja.
– Kun itse pääsen vähän jyvälle uudesta instrumentista, alan pian opettaa muitakin. Kun into ja kiinnostus herää, motivaatio oppimiseen kasvaa, Pulkkinen sanoo.

 

 

Sakari Ilomäki