Kansalaisopisto on kuin karkkikauppa

Pääkirjoitus 14.3.2019

Kun selailee paikallisten kansalaisopistojen kevään kurssivalikoimaa, tulee väkisinkin mieleen, että mikä muu taho pystyy tarjoamaan näin monipuolisen harrastusvalikoiman.

Hämeenkyrön kevätkursseilta löytyy lusikkakorujen tekoa, huovutusta, vanhan kirjan uutta elämää, lavatanssia, lihaskuntoa ja ranskalaista ruokakurssia. Ikaalisissa puolestaan pääsisi muotoilemaan betonia, opiskelemaan matkailuespanjaa, laulamaan kuoroissa tai soittamaan harmonikkaa. Ja tässäkin on vain murto-osa tarjonnasta.

Kävimme tutustumassa paikallisten kansalaisopistojen eri ryhmissä Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Viljakkalassa ja Jämijärvellä. Tässä lehdessä esillä ovat Ikaalisten nuoret teatteriryhmäläiset ja Viljakkalan kudonta- ja kirjontakurssilaiset. Ensi viikolla tutustutaan kurssilaisiin Hämeenkyröstä ja Jämijärveltä.

Hyvä harrastustarjonta on paikkakunnille iso etu. On hienoa, jos mukava harrastus löytyy omasta kunnasta, eikä iltaisin tarvitse enää lähteä harrastuksen perässä ajelemaan kauemmas.

Mielenkiintoisen harrastuksen löytäminen ei aina ole helppoa, sillä kaikki eivät ole kiinnostuneita liikunnasta, musiikista tai kuvataiteista, joissa on yleensä monipuolisin tarjonta.

Kansalaisopiston valikoimista voi kuitenkin löytyä näiltäkin aloilta jotain erikoisempaa, joka vastoin ennakko-odotuksiakin voi kolahtaa, kunhan kurssille rohkenee lähteä avoimin mielin. Lisäksi kansalaisopistoista löytyy myös ihan toisenlaisia vaihtoehtoja, kuten ruuanlaittoa tai kieltenopiskelua, jotka voivat myös koukuttaa.

Harrastusryhmistä voi löytää itselleen paitsi mieluisaa vapaa-ajan tekemistä, myös samanhenkistä seuraa. Varsinkin paikkakunnille muuttajille harrastusryhmät tarjoavat oivan mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin myös aikuisiällä.

 

Katri Linnikko

päätoimittaja