Kajakin kyydissä mieli rauhoittuu – melonta vie lähelle luontoa

melontaSari Niemisen mukaan melonta on huippuhauskaa puuhaa jo aloittelijallekin, kunhan vain on sinut vesielementin kanssa. Järvenselällä voi kauniina kesäpäivänäkin tuulla melkoisesti.

HÄMEENKYRÖ. Tiedättehän eskimokäännöksen? Tehdään kajakilla, joka tuntuu satunnaisten televisioväläysten perusteella olevan kovin kiikkerä härpätin. Aina sattuu ja tapahtuu, ja välillä ollaan sitten ylösalaisin.

Ylöjärveläinen Sari Nieminen ei anna ennakkoluulojen hämätä. Kun on yksi tämän kesän harvoista aurinkoisista päivistä, hän päättää kokeilla itselleen täysin uutta liikuntamuotoa eli melontaa.

Hämeenkyrön Sasissa toimivalta Miinan Savusaunalta on vuokrattavissa niin kajakkeja kuin kanoottejakin varusteineen päivineen. Nieminen valitsee kajakin. On näet lähdössä vesille yksin. Kanoottiin mahtuu tarvittaessa jopa neljä henkilöä.
– Metsä on minun mieliympäristöäni, mutta vesistötkin kiinnostavat. Luonnossa liikuskelu tekee aina hyvää ihmiselle, viime vuosina koiraurheiluun, etenkin agilityyn, hurahtanut Nieminen juttelee.
Pian hän astuu rantaveteen nostettuun kajakkiin, kiinnittää aukkopeitteen ja lähtee rauhallisesti kokeilemaan, miten se melominen alkaa sujua. Suunta on ensin Sarkkilanjärveä kohti. Ensikertalainen katoaa kauniin joenmutkan taakse.

 

Tuntuma löytyy hetkessä

Miinan Savusaunan rannasta varsinkin kokemattoman melojan on järkevintä suunnata kajakin keula nimenomaan pohjoiseen. Jokimaisema on kerrassaan viehättävä, eikä tuulisellakaan ilmalla tarvitse pelätä korkeita aaltoja.

Sarkkilanjärvi on tunnettu lintujärvi, joten siellä saattaa päästä havainnoimaan jos jonkinlaista siivekästä. Järven pohjoispäästä ei varsinkaan kokematon meloja pääse läpi, eikä Nieminen sinne asti melokaan. Hän kuuntelee rantamaisemassa sijaitsevan maatilan ääniä ja ihailee monenlaisia vesikasveja. Sitten hän kääntyy takaisin joelle päin.

Jokireitti on antanut tuntumaa kajakilla liikkumiseen. Seuraavaksi suunta on etelään. Jokea pitkin ensin lähtöpaikan ohi, sitten Lemmakkajärven ja edelleen Miharinlammen yli. Taukopaikka odottaa Mahnalanselän rannassa, heti Maisematien sillan jälkeen.
– Yllättävän äkkiä löytyi se melomisen tuntuma. Eikä kajakki ole yhtään niin kiikkerä kuin etukäteen luulin. Päinvastoin, siellä voi istua hyvinkin vakaasti. Kun on soutuveneellä joskus soutanut ja on sinut vesielementin kanssa, niin homma sujuu kyllä. Erittäin hienoa touhua, Nieminen innostuu ja haukkaa retkieväitään.

Sari Nieminen on jo lapsena kesämökillä Ikaalisissa tottunut soutelemaan, ja myöhemmin on tullut ajettua Näsijärvellä melko kookkaitakin moottoripaatteja. Kajakissa on kuitenkin täysin oma fiiliksensä.
– Tällä pääsee kivasti osaksi luontoa. Ihanasti mutkittelevassa ja puiden reunustamassa joessa meloessa mieli rauhoittuu. Jonkinlainen zen siinä saavutetaan.
– Järvenselällä taas maisema ei samalla tavalla viehätä, mutta melomisen voi siellä ottaa kuntoiluna. Sarkkilanjärvellä oli vielä tyyntä, kun taas etelään päin meloessa vastatuuli teki hommasta jo jonkinasteista urheilua. Voi olla huomenna lihakset sopivasti kipeinä.

 

Melonta tuo luonnon lähelle

Mahnalanselältä pääsisi Siuroon saakka, mutta Nieminen palailee nyt myötätuulessa lähtöpaikkaan.

Jokiosuudella kymmenpäinen heinäsorsaparvi vastaanottaa melojan väistämällä kajakkia vain juuri sen verran kuin on pakko.

Parituntisen reissun päätteeksi Nieminen harmittelee, ettei tullut otettua retkelle mukaan kasvikirjaa, josta olisi saanut luntata, mitä kasveja veden pinnalla ja alla milloinkin näkyy.
– Hienoa, että tällainen vuokrauspalvelu toimii. Pidempiä päiväreissuja varten voisi olla vielä vuokrattavana vedenpitäviä melontasäkkejä tai joitain vastaavia, jotta olisi kätevää kuskata mukanaan esimerkiksi varavaatteita tuolla vesillä, Nieminen sanoo.

Yrittäjä Tiina Hakala Miinan Savusaunalta puolestaan toivoisi Hämeenkyrön kunnan huomaavan paremmin pitäjän luontomatkailumahdollisuudet.
– Kyllä siinä puolessa olisi vahvistamisen varaa. Kuntaa voisi hyvinkin markkinoida myös melontaharrastuspaikoilla, kun vain joku ottaisi kehittääkseen reitistöä. Sarkkilanjärveltä olisi hyvä päästä Rokkakoskelle asti, ja esimerkiksi jokireitti Raattajärveen kannattaisi kunnostaa, Hakala tuumii.

Kari Saarinen