Kaikki alkaa korona-aikanakin hyvästä käsipesusta

Seudulla ei toistaiseksi ole todettuja koronavirustartuntoja.

IKAALINEN. Otetaanpa kaikki pieni haaste. Ota kännykkäsi tai sekuntikello, ja katso, kuinka pitkä aika on kaksikymmentä sekuntia. Kuulostaa vähältä, mutta tuntuu pitkältä.

Niin kauan meidän jokaisen tulisi kuitenkin pestä käsiämme, joka kerta. Aina ennen syömistä, aina kotiin tullessa, aina vessasta lähtiessä. Lämpimällä vedellä ja käsisaippualla.
– Ja sen lisäksi mielellään aina, kun siirtyy yhdestä tilasta toiseen. Itse pesen kädet kun siirryn luokkahuoneesta, jossa on paljon ihmisiä, opettajanhuoneeseen, joka on suljetumpi tila, kertoo lehtori Tiina Rajala. Ikaalisissa asuva Rajala opettaa puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkintoa sekä hygieniaosaamista Tredussa. Hän on myös hygieniapassikouluttaja.
– Käsiä ei pitäisi vain huljauttaa veden alla, vaan todella pestä, hän muistuttaa.

Desinfiointiaineet tehoavat kyllä, mutta jäävät kirkkaasti kakkoseksi vanhalle kunnon käsipesulle. Desiaineet nimittäin tappavat käsistä kaikki bakteerit. Huonojen lisäksi kyytiä saavat ne hyvät bakteerit, jotka voisivat taistella huonoja vastaan. Toisaalta sairaaloissa desinfiointiaineella on kyllä käyttöä, että sisälle ja ulos kulkisi mahdollisimman vähän mitään.
– Kannan kyllä itsekin pientä käsidesiä mukanani, Rajala kertoo.
– Se on kätevä niissä tilanteissa, kun käsiä ei jostakin syystä pääse pesemään. Puhdistan kädet esimerkiksi autossa kaupasta lähtiessä.

Myös julkisesta vessasta lähtiessä kannattaa hyödyntää usein seinällä olevaa käsidesimahdollisuutta. Syy on ällöttävä.

– On aina niitä, jotka eivät pese käsiään. He ovat koskeneet samoihin kahvoihin, hanoihin ja muihin pintoihin.

 

Näin peset kädet oikeaoppisesti

Ikaalisissa asuva hygieniakouluttaja Tiina Rajala nŠyttŠŠ, miten kŠädet pitŠäisi pestäŠ kunnolla. – Tarkemmat ohjeet voi lšyötääŠ myöšs THL:n verkkosivuilta, josta ne voi tulostaa vaikka työšpaikan seinŠälle, Rajala vinkkaa.

 

Kastele kädet runsaalla vedellä. Veden ei tarvitse olla kuumaa, vaan kädenlämpöistä. Ota saippuaa ja hiero kämmeniä vastakkain. Hiero kämmenselät, peukalot ja sormien välit. Liikuta sormusta sen verran, että pääset pesemään sen alta. HIero sormia vastatusten. Huuhdo sitten kätten runsaalla vedellä.

 

 

Kuivaa kädet huolella. Koeta olla koskettelematta muita pintoja turhaan.

 

Sulje hana käsipyyhepaperilla ja heitä se pois. Jos paperia ei ole saatavana – kuten tässä tilanteessa – sulje hana kyynärpäälläsi.

 

Jos olet julkisessa wc:ssäŠ, avaa ovi kyynŠärpä䊊llŠä tai käŠsipyyhkeelläŠ. Kahvaa ovat saattaneet kosketella myšös he, jotka eiväŠt ole pesseet kŠäsiŠŠään yhtäŠ huolellisesti (tai ollenkaan).

 

 

Mitä tehdä jos korona pelottaa?

Tärkeintä on siis kunnollinen käsipesu. Mitä muuta voisi tehdä estääkseen koronaviruksen leviämisen?

Rajala muistuttaa, että mikään ei ole varsinaisesti muuttunut: nämä vinkit pätevät myös ihan normaaliin elämään. Niillä voitaisiin välttää myös influenssakauden kärjistyminen ja aika monta vatsatautia. Harva huomaa koronavirusuutisoinnin keskeltä, että THL kertoi juuri kausi-influenssakauden alkaneen kunnolla.
– Kausi-influenssa on nyt jo epidemia, koronavirus ei ole, Rajala tiivistää.

Koska koronavirus vaatii limakalvon tarttuakseen, kasvojen koskettelua kannattaa välttää. Helpommin sanottu kun tehty, sen Rajalakin tietää. Kynnet kannattaa pitää lyhyenä, ettei niiden alle jää pesimään pöpöarmeijaa. Omenat, päärynät ja muut kuorineen normaalisti syötävät hedelmät kannattaisi kuoria, niitä on saattanut nimittäin möyhiä useampikin ihminen käsillään.

Ja sitten se klassikko: aivastaminen hihaan.
– Parempi olisi tietenkin aivastaa nenäliinaan, silloin bakteerit eivät jäisi paitaan, Rajala pohtii.
– Ja nenäliina tulisi heittää välittömästi pois, ei jemmailla taskuun seuraavaa aivastus- tai niistokertaa varten.

Turhaa koskettelua kannattaa myös välttää. Rajala ei kättelisi epidemioiden aikana heitä, joiden puolustuskyky on heikoilla, kuten vanhuksia. Ennen kaikkea koskettelua kannattaa kuitenkin välttää elottomien pintojen kanssa. Koronavirus ei kauaa pinnalla elä, mutta muut pöpöt rehottavat niissä pidempään.
– Tarvitseeko kaiteesta pitää kiinni kävellessä? Jos ei, älä pidä. Sama juttu liukuportaissa, hän herättelee.
– Epidemia-aikoina etenkin julkisten tilojen ovenkahvat pyyhitään lukuisia kertoja päivässä, mutta muut kosketuspinnat – kuten seinät – saattavat jäädä vähemmille siivouskerroille. Niihin ei siis ihan turhaan kannattaisi nojailla kädellä.

Nyt saa myös jäädä hyvällä tekosyyllä pois suurista joukkotilaisuuksista, jos lähteminen ei nappaa. Niissä pöpöt nimittäin tarttuvat helpoimmin.

Paniikkiin liukuminen ei auta, mutta hygieniakäytännöt kannattaa päivittää. Vaikka ei omasta sairastumisesta olisikaan niin huolissaan, kannattaa ylläpitää edes hyvää käsihygieniaa, ettei altistaisi kaikkia muitakin.
– Ihan perusjuttujahan nämä ovat. Kaikki lähtee käsistä, Rajala päättää.

 

 

Nina Ylinen