Joutsenten reitillä hakemusruuhka – tahti moninkertainen edellisiin kausiin verrattuna

leader Joutsenten reittiAnna Viljakka rakennuttaa tallin seuraksi maneesin, tätä varten hän sai hankepuollon Joutsenten reitiltä. Kenties myös Siiri pääsee testaamaan maneesia.

HÄMEENKYRÖ. Hankehakemusten määrä on ennätysvauhdissa maaseudun kehittämisyhdistys Joutsenten reitin toimialueella. Alueeseen kuuluvat Hämeenkyrö, Sastamala, Punkalaidun ja Huittinen.

Toiminnanjohtaja Petri Rinne kertoo, että vuonna 2015 alkaneella nykyisellä hankekaudella hakemustahti on ollut kaksin–kolminkertainen edellisiin kausiin verrattuna.
– Meillä on nyt reilussa kahdessa vuodessa noin 140 hankehakemusta, puoltoja on 112. Koko edellisellä kaudella, siis seitsemässä vuodessa, puoltoja tuli yhteensä 196, Rinne laskee.

Hämeenkyrö ei ole poikkeus, sillä täältäkin hakemuksia on tullut reippaasti aiempaa enemmän. Tyypillisiä Rinteen mukaan ovat pienten toimijoiden pienet hankkeet.
– Hämeenkyrössä Koskilinnan ja Myllykolun hankkeet ovat siinä mielessä poikkeuksellisia, että niissä hakija on kunta. Useimmiten hakija on joko yritys tai yhdistys, Rinne selostaa.

Toiminnanjohtaja näkee kaksi isoa syytä, miksi erityisesti yrityshakemusten määrä on noussut. Ensimmäinen on pitkään jatkunut taloudellinen tilanne, joka on lisännyt yksinyrittäjien määrää. Toinen on viime vuonna yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa toteutettu tiedotuskampanja, jossa yritystuista kerrottiin koko maan alueella.
– Sen kärki oli, että tiesitkö olevasi maaseutuyrittäjä. Moni taajama-alueella toiminut ei tiennyt. Tieto mahdollisuudesta hankkeisiin on levinnyt.

Rinne painottaa, että ansiokasta tiedonlevitystä ovat tehneet myös ulkopuoliset henkilöt muun muassa Hämeenkyrössä.

Hakemusruuhkan vuoksi Joutsenten reitti on hakenut Maa- ja metsätalousministeriöltä 15 prosentin korotusta nykyiseen rahoituskehykseensä. Summa on 822 000 euroa. Lisäksi yhdistys hakee alueensa kunnilta kuntarahan korotusta.

Tämänhetkinen kuntaraha on 3,90 euroa asukasta kohden, Joutsenten reitti hakee rahan korottamista 5,99 euroon asukasta kohden vuodelle 2018.

 

Uuden ohjelmakauden valmistelu on jo käynnissä

Hämeenkyrön kunnanhallitus hyväksyi osaltaan korotuksen siten, että se otetaan käyttöön porrastetusti vuosina 2018–2020.
– Hankeruuhka on heijastunut siten, että koskaan emme ole joutuneet höyläämään hankehakemuksia näin paljon. Lisäksi hylkäysasteemme on varmaan Suomen korkeimpia.
– Mikäli saamme hakemamme korotuksen, yhteensä noin miljoona euroa, se auttaa. Meillä on tälläkin hetkellä hyviä ei-kiireellisiä hankkeita, jotka odottavat tätä päätöstä, Rinne kertoo.

Leader Pohjois-Satakunnan toimialueella hakemusten määrä on pysynyt ennallaan. Toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto kertoo, että hakemuksia on aina tavannut tulla tasaisesti.
– Vuodenaikojen kesken on vaihtelua, mutta vuositasolla hakemusten määrä on pysynyt siinä 60–70:ssä.

Vaikka seitsenvuotista ohjelmakautta on vielä jäljellä, uuden ohjelmakauden valmistelutyö on jo käynnissä. Siinä on kosolti kysymysmerkkejä.
– Britannian eroneuvotteluiden viivästyminen viivyttää oikeastaan kaikkea. Toteutuessaan Brexitin on ennakoitu tekevän 10–15 miljoonan euron loven maaseudun kehittämisbudjettiin. Tässä on ihan konkreettinen vaikutus, joka ylettyy ruohonjuuritasolle saakka. Epävarmuus pysyy, mitä pidemmälle Britannia vetkuttaa neuvotteluita, Rinne ennakoi.

Tuukka Olli


 

Maneesi pystyyn hankerahalla

HÄMEENKYRÖ. Hankerahalla on moninaiset käyttökohteet. Pentinmaalla asuva Anna Viljakka keksi hakea rahoitusta ratsastusmaneesin rakentamiseen. Puolto tuli elokuussa ja rakennuspaikan raivaus on jo käynnissä. Tiedon leader-rahoituksen mahdollisuudesta Viljakka sai internetin ja puskaradion kautta.
– Selvitin, mikä on tämä alueen rahoittajayhdistys, jonka jälkeen otin Joutsenten reittiin yhteyttä. Sieltä Petri Rinne kävi täällä paikan päällä tutustumassa, Viljakka kertoo.

EU-rahoitteisiin hankkeisiin kytketään usein byrokratia. Viljakka myöntää sitä olleen, mutta apua sai sekä tuttavapiiristä että Joutsenten reitin toimistolta. Luonnollisesti rakennushankkeen kanssa piti olla tekemisissä myös muiden tahojen kanssa, sillä esimerkiksi kunnalta piti hakea rakennuslupa.

Vielä rakennuspaikalla on kallioista, mutta tavoite on, että jo alkuvuodesta kallioisella paikalla seisoo maneesi, jonka ratsastusala on 25 kertaa 45 metriä.
– Tällä alueella on paljon pieniä talleja, joten hevosia ja ratsastajia on paljon. Maneesin on tarkoitus palvella heitä.

Pentimaan lähimailta puuttuu mahdollisuus ympärivuotiseen ratsastamiseen. Maneesi vastaa tähän tarpeeseen.
– Etenkin ilta-aikaan on todella vaikea saada ratsastusaikoja, sillä ratsastuskoulut ovat täynnä.

Tuukka Olli