Ilona saa itsepäisetkin ponit ravaamaan

Ilona Rekilä kertoo, että Rasse on nopea ravaaja. Suurkisojen jälkeen se saa levätä ja nauttia kesästä laitumella.

HÄMEENKYRÖ. Kun kotitaloa kehystävät laitumet, joilla hevoset ja ponit käyskentelevät häntiään heilutellen, ei ole vaikea arvata kuudesluokkalaisen Ilona Rekilän harrastusta. Ison osan hänen päivistään haukkaavat pienet ponit.
– Aamulla koulumatkalla annan poneille heinää ja koulun jälkeen sama juttu. Myös äiti auttaa ponien hoidossa, hän kertoo.

Rekilä lienee joutunut hevosharrastuksen puraisemaksi jo äidinmaidon myötä. Hänen äitinsä, Riina Rekilä, on myös harrastanut hevosia lapsesta asti, ja edelleen hän valmentaa ravihevosia. Kanadassa asuessaan heillä oli oma ravitalli. Neljä vuotta sitten he muuttivat takaisin Suomeen, ja nyt heidän Siuron kotiaan asuttavat myös useat hevoset.
– Tuskin hevosharrastus minultakaan koskaan unohtuu, kun täällä on näitä äidin hevosia niin paljon ympärillä, Ilona Rekilä toteaa.

Ilona Rekilä on nyt pari vuotta harrastanut poneilla raviratsastusta eli montéa. Laji vei heti mukanaan.
– Alunperin ajattelin, että voisin alkaa ratsastaa ratsuhevosia. Äidin vinkistä kokeilin myös montéa ja tykkäsin siitä heti. Muut lajit eivät ole sen jälkeen kiinnostaneet.

 

Kisat ravisäännöillä

Vauhdikkaassa lajissa ollaan ponin selässä kevyessä istunnassa. Jalustat on säädetty lyhyeksi ja ratsastajan asento on matala. Tarkoitus on saada poni ravaamaan maaliin ensimmäisenä.

Ravisäännöillä käydyt kisat ovat hänen mukaansa mukavinta tässä harrastuksessa. Raveissa on sekä hevosille että poneille monté-lähtöjä, ja niitä kisoja Rekilä kiertää aktiivisesti ympäri Suomea. Menestystäkin on tullut Ruotsia myöden.
– Tänä vuonna olen saanut pari suomenmestaruutta ja viime vuonna olin kolmas Ruotsin Elitloppetissa, hän kertoo vaatimattomattomasti.
– Kisoissa näkee ponin kehityksen. Olen tyytyväinen, jos poni juoksee hyvin, vaikkei menestystä tulisikaan.

Ponien tiedetään olevan toisinaan itsepäisiä ja sen Rekilä sanookin yhdeksi haastavaksi asiaksi harrastuksessaan. Raviratsastamisen lisäksi hän myös valmentaa poninsa itse.
– Isommat russponit menevät yleensä vauhdikkaasti. Niillä on sellaista juoksijan päätä, mutta shetlanninponit saattavat kisoissa vähän kävelläkin. Siinä saa tehdä töitä, että poni lähtee uudelleen liikkeelle, hän naurahtaa.

 

Kunnossapito tärkeää

Ponien kunnossapitäminen on tärkeä osa harrastamista, johon aikaa kuluu.
– Poneja uitetaan, ajetaan ja hoidetaan hyvin, jotta ne pysyvät terveenä ja hyvässä kunnossa. Rasse esimerkiksi juoksee kesällä vain muutaman suurkisan, koska se on nopea. Muuten annan sen levätä ja palautua.

Vaikka arki on pitkälti poneja ja kisoja, Rekilä kertoo hoitavansa kouluhommat hyvin, ja hän ehtii viettää aikaa myös kavereiden kanssa. Koulussa suosikkiaineet ovat liikunta ja matematiikka.

Raviratsastus ponilla voi jatkua vielä muutaman vuoden. Sen jälkeiset suunnitelmat ovat vielä auki.
– Varmaan hankin hevoskortin. Sitten voin ajaa kilpaa myös hevosilla. Ja lääkärin ammatti kiinnostaa, hän miettii tulevaisuuttaan.

 

Johanna Kivimäki